Termiä “ilmastokriisi” (tai englanniksi “climate crisis”) näkee käytettävän aika paljon, kun puhutaan ilmastonmuutoksen seurauksista tai ilmastopolitiikasta. Termiä käytetään paljon myös tieteellisessä kirjallisuudessa, kuten tässä kirjoituksessa käy ilmi. Ilmastonmuutoksenkieltäjät ovat yrittäneet leimata tämänkin termin käytön pelotteluksi ja alarmistiseksi, kuten käy hyvin ilmi esimerkiksi tästä Jorma H:n twiitistä:
Alla kuitenkin selviää, että termiä on käytetty tieteellisessä kirjallisuudessa kauan ja käytetään edelleen.
Milloin “climate crisis” -termi alkoi esiintyä tieteellisessä kirjallisuudessa?
Vuodelta 1976 löytyy viittaus tunnetun ilmastotutkijan Stephen Schneiderin artikkeliin Is there really a food climate crisis? (Schneider, 1976), mutta itse artikkelia en ole nähnyt. Se luultavasti käyttää termiä hiukan eri tarkoituksessa kuin nykyään. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että näin yhdessä kirjassa (Huke ja muut, 1980) viittauksen tähän artikkeliin ja siinä artikkelin nimessä oli väliviiva: “Is there really a food-climate crisis?”. Vuonna 1978 ilmestyi Stephen Schneiderin kirjan arvostelu (Maunder, 1978), jossa myös käytetään termiä: “In the third part of the book the food and climate crisis is explored in depth, and suggestions for a way out of a possible world predicament are given full exposure,…“.
Termiä käytettiin 1980-luvulla myös kuvaamaan menneisyyden ilmastonmuutoksia ainakin ranskalaisten tutkijoiden toimesta:
“The “Mediterranean salinity crisis” thus was associated with a “Peri-Mediterranean climate crisis”, marked by warm-temperate temperatures, a deficit in the pluviometric budget and strong contrasts in the rainfall periodicity.”
“a peri-mediterranean climate crisis occurs during latest Miocene, marked by temperate-warm conditions and seasonal contrasts in humidity (pedogenic smectite, lacustrine palygorskite and sepiolite), which is due to the Mediterranean Messinian isolation from open ocean and to the repeated sea water evaporation (Hsü, Cita, 1973, and references in Chamley, 1979; Chamley, Robert, 1980; Diester-Haass, Chamley, 1980).”
“For over three million years, the terrestrial environment has undergone a climate crisis, which causes are still discussed.”
Termiä käytettiin 1980-luvulla kuvaamaan myös nykyilmastoon liittyviä asioita. Esimerkiksi oheinen kuvakaappaus vuonna 1987 ilmestyneen YK:n raportin “Climate Crisis: The Societal Impacts Associated with the 1982-83 Worldwide Climate Anomalies” kansilehdeltä:
Toinen esimerkki on Glantz (1988):
“Why do we have a scientific community warning us of an impending climate crisis on the one hand and a lack of concerted response within countries and among them on the other?”
Termi climate crisis oli selvästi käytössä jo 1980-luvulla ja 1970-luvultakin löytyy mainintoja siitä.
Kuinka paljon termiä käytetään?
Tieteellisten artikkelien hakukone Google Scholar löytää termille “climate crisis” noin 275000 artikkelia. Viime vuosille artikkeleita löytyy seuraavasti:
- 2018 – 3120
- 2019 – 6430
- 2020 – 14900
- 2021 – 21200
- 2022 – 24700
Termi on selvästi kovassa käytössä tieteellisessä kirjallisuudessa.
Esimerkkejä nykyisistä tieteellisistä artikkeleista
Sociology and the Climate Crisis (Klinenberg ja muut, 2020)
Responding to the Impacts of the Climate Crisis on Children and Youth (Sanson ja muut, 2019)
Deliberative democracy and the climate crisis (Willis ja muut, 2022)
What Policies Address Both the Coronavirus Crisis and the Climate Crisis? (Engström ja muut, 2020)
Lopuksi
Olemme nähneet kuinka climate crisis -termiä on käytetty jo 1970- ja 1980-luvuilla tieteellisessä kirjallisuudessa. Nykyään termiä käytetään tieteellisessä kirjallisuudessa rutiininomaisesti ja sitä on käytetty tuhansissa tieteellisissä artikkeleissa. Tässä valossa tuntuukin aika hullunkuriselta katsoa oheista Simo Ruohon twiittiä, jossa hän vihjaa tutkineensa termin alkuperää näillä sanoilla: “Myös sanan alkuperää on tutkittu, ja arvioitu sen juontavan juurensa aktivisti- tai medialähteestä.” Hänen tutkimuksensa on tainnut olla aika pintapuolista.
Arskan ympäristö 