Konsensustutkimuksen vääristelyä

Viime vuonna julkaistiin Skeptical Science -porukoiden tekemä tutkimus “Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature”, jossa minä olin myös hiukan mukana. Suurin panokseni oli lukea noin 4000 tieteellisen artikkelin tiivistelmät ja luokitella ne sen mukaan, tukevatko ne ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta vai ovatko sitä vastaan.

Tutkimuksen tuloksien mukaan ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta vastaan olevia artikkeleita (yllä olevan kuvan likimäärin nollassa pysyttelevä punainen viiva) on vain vähän verrattuna ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tukeviin artikkeleihin (vihreä viiva). Tämä oli tietysti kova pala ilmastonmuutoksenkieltäjille, joilla muutenkin oli jo kauan ollut meneillään Skeptical Sciencen mustamaalauskampanja. Ilmastonmuutoksenkieltäjille tyypillisesti tutkimuksesta keksittiin kaikenlaisia paikkaansapitämättömiä väitteitä. Korjaan tässä lyhyesti yhden tällaisen väitteen.

Tutkimuksesta esitettiin perätön väite, että tuloksien mukaan vain 65 artikkelia kaikista 12465:stä artikkelista tuki ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, kun taas 78 oli ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta vastaan. Väitteen mukaan 12322 artikkelia ei muka ottanut asiaan kantaa.

Kyseisessä väitteessä tärkein pielessä oleva asia on se, että siinä on otettu ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tukevista artikkeleista vain pieni osuus, kun taas ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta vastaan olevista artikkeleista on otettu mukaan kaikki.

Tutkimuksessa tieteelliset artikkelit luokiteltiin seitsemään eri luokkaan; 1) ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta eksplisiittisesti tukevat ja kvantifioivat (eli määrittelevät ihmiskunnan osuuden suuruuden viimeaikaisesta ilmaston lämpenemisestä), 2) eksplisiittisesti tukevat, mutta eivät kvantifioi, 3) implisiittisesti tukevat, 4) neutraalit, 5) implisiittisesti vastaan ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, 6) eksplisiittisesti vastaan sekä 7) eksplisiittisesti vastaan ja kvantifioivat. Seuraavassa taulukossa on esitetty tutkimuksessa saadut artikkelien määrät eri luokkiin:

Luokka Artikkelien määrä
1 64
2 922
3 2910
4 7970
5 54
6 15
7 9

Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tukevat artikkelit ovat siis luokissa 1-3 ja vastaan olevat artikkelit ovat luokissa 5-7. Luokkien 1-3 yhteenlaskettu määrä on 3896 ja luokkien 5-7 yhteenlaskettu määrä on 78. Tästä huomaamme, että ilmastonmuutoksenkieltäjien väitteessä on laskettu ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tukeviksi vain luokan 1 artikkelit (tosin luokan 1 määräksi on jostain syystä saatu 65), kun taas ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta vastaan oleviin artikkeleihin on laskettu kaikki luokkien 5-7 artikkelit. Oikeampi vertailu olisi ollut luokkien 1 ja 7 määrien vertailu tai luokkien 1-3 ja 5-7 määrien vertailu.

Toinen väitteessä pieleen menevä asia on luokiteltujen artikkelien kokonaismäärä. Sen väitetään olevan 12465, vaikka se on todellisuudessa 11944. Artikkeleita etsittiin Web of Science -tietokannasta tietyin hakusanoin ja 12465 oli hakujen tuloksena oleva artikkelimäärä. Artikkeleiden joukossa oli kuitenkin sellaisia, joista puuttui tiivistelmä (luokittelu tehtiin tiivistelmään perustuen), tai jotka eivät olleet vertaisarvioituja, tai joilla ei ollut mitään tekemistä ilmaston kanssa. Kun nämä poistettiin, jäljelle jäävä määrä oli 11944.

Kolmas pieleen mennyt asia (näissä ilmastonmuutoksenkieltäjien väitteissä on yllättävän usein melkein kaikki kuviteltavissa olevat asiat pielessä) väitteessä on se, että 12322 artikkelista väitettiin, etteivät ne ota asiaan kantaa. Kuten yllä nähtiin, tähän lukumäärään laskettiin luokkien 2-4 artikkelit. Luokan 2 artikkelit kuitenkin ottavat asiaan kantaa (ne vain eivät kvantifioi sitä), joten tämäkin osa väitteestä on täysin perätön.

Kyseisestä tutkimuksesta on esitetty paljon muitakin hölmöjä väitteitä, mutta riittäköön tässä tämän yhden väitteen käsittely. Tätä ja muita vastaavia väitteitä on levitelty myös Suomessa kritiikittömästi.

Advertisements
Posted in Ilmasto. Comments Off on Konsensustutkimuksen vääristelyä

Arvio yhden koivuyksilön siementen määrästä vuonna 2014

Kesällä monet huomaavat koivun tuottavan valtavan määrän siemeniä. Siemeniä sataa joka paikkaan ja ne kerääntyvät kasoiksi sinne tänne. Meilläkin harjataan takapihan terassi joka päivä koivun pahimman siemennyksen aikaan. Esimerkkinä tästä, vuonna 2012 MTV uutisoi ennätyksellisestä koivun siemenmäärästä. Vuonna 2014 tilanne on näyttänyt samalta ainakin Espoossa, joten jää nähtäväksi, onko tänä vuonna ollut taas ennätyskesä tässä mielessä. Ainakin siitepölyn määrässä tehtiin uusi Helsingin ennätys tänä vuonna.

Paljonko koivu oikeastaan tuottaa siemeniä? Tämän kesän mökkireissulla ajattelin tarkistaa asian, kun näin rantakoivun siemennorkot. Kyseessä oli noin 6-7 metriä korkea hieskoivu (Betula pubescens) pienen järven rannalla Parikkalassa.

Hieskoivu

Otin koivusta norkon ja aloin laskea sen siementen määrää. Huomasin heti, että se, mikä yleisesti mielletään koivun siemeneksi (kuten esimerkiksi tässä Aamulehden kuvakisassa), ei olekaan siemen, vaan vain norkossa oleva tukirakenne varsinaisia siemeniä varten. Kävyissä vastaavia tukirakenteen osia sanotaan suomuiksi, mutta en tiedä, mikä tämän koivun norkon osan virallinen nimi on. Allaolevassa kuvassa keskellä ylhäällä on vierekkäin siemen ja tukirakenteen osa. Kuvassa vasemmalla puolella on laskennan kohteena oleva norkko ja oikealla norkko purettuna laskentaa varten.

Laskemisen yhteydessä oli oltava tarkkana, sillä suoritin laskentaa pihaterassilla, jossa silloin tällöin kävi lievä tuulenvire. Välillä tuulenvire oli niin voimakas, että siemeniä oli suojeltava tuulelta. Onnistuin mielestäni kuitenkin hyvin, enkä havainnut yhdenkään siemenen karkaavan tuulen mukana.

Tässä näytenorkossa oli 376 siementä ja 133 tukirakenteen osaa (niitä, joita yleensä luullaan koivun siemeniksi). Näiden suhde on 2,83. Norkon siemeniä ja tukiosia purkaessa ja laskiessa huomasin, että jokaista tukiosaa kohden oli kolme siementä. Laskennan lopputulos tukee tätä havaintoa likimäärin, mutta olisi mielenkiintoista tietää, miksi lopputuloksen suhdeluku ei ole lähempänä kolmea. Onko kyseessä laskuvirhe vai onko norkon joissakin osissa vähemmän kuin kolme siementä jokaista tukiosaa kohden?

Tässä vaiheessa olin siis vasta saanut selville yhden norkon siemenmäärän. Seuraavaksi laskin kyseisen koivun parin alimman oksan norkkomäärän. Alimmassa oksassa oli 22 norkkoa ja toiseksi alimmassa 125 norkkoa. Näiden keskiarvoksi saadaan: (22 + 125) / 2 = 75. Toiseksi alin oksa näytti olevan kyseisen koivun oksistä norkkomäärältään suurin (silmämääräisen arvion perusteella) ja alin oksa ei välttämättä ollut norkkomäärältään pienin, joten päädyin arvioimaan oksakohtaisen norkkomäärän pienemmäksi kuin kahden lasketun oksan keskiarvon. Valitsin oksakohtaiseksi norkkomääräksi 50.

Seuraavaksi arvioin koivun oksamäärän silmämääräisesti. Sain tulokseksi noin 50 oksaa. Tämän seurauksena minulla oli tarpeeksi tietoa arvioida kyseisen koivun siemenmäärä tänä vuonna (2014). Siemenmäärä on 50 x 50 x 376 = 940 000 siementä, eli voidaan sanoa, että likiarvona siemenmäärä on yksi miljoona.

Yritin etsiä tietoa muista samanlaisista arvioista, mutta toistaiseksi olen löytänyt vain yhden:

“Kuuden vuoden aikana paras puu on tuottanut 12 miljoona siementä, eli kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen huonointa puuta yhteensä.” (Koivun sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon – Metla)

Minun arvioni näyttäisi sopivan tuohon melko hyvin. On kuitenkin muistettava, että arvioni on hyvin karkea ja sisältää useita epävarmuutta lisääviä oletuksia.