Mitä nopeampi ilmaston lämpeneminen, sitä pienemmät lintu- ja nisäkäspopulaatiot

Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että nopea ilmaston lämpeneminen pienentää lintujen ja nisäkkäiden populaatioita. Vaikutus on suurin nopeimmin lämpenevillä alueilla kuten esimerkiksi arktisella alueella. Ilmaston lämpenemisen nopeus näyttää vaikuttavan lintupopulaatioihin voimakkaammin kuin nisäkäspopulaatioihin.

Eläinpopulaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan on tapahtunut nopea, ihmisen aiheuttama muutos ympäristössä. Muutokseen on liittynyt myös ilmaston lämpeneminen. Yhteys eläinpopulaatioiden vähenemisen ja ympäristön muuttumisen välillä tunnetaan jo hyvin, mutta ilmaston lämpenemisen nopeuden vaikutusta asiaan on tutkittu vähemmän.

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty asiaa maailmanlaajuisesti. Tutkimuksessa analysoitiin 987 maalla elävää lintu- ja nisäkäspopulaatiota 481:stä eri lajista. Populaatioista 416 oli lintuja (292 eri lajia 148:lta eri alueelta) ja 571 oli nisäkkäitä (189 eri lajia 303:lta eri alueelta). Populaatioiden suuruuden muutoksia verrattiin niiden asuinalueen ilmaston lämpenemisen nopeuteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös joidenkin muiden asioiden (ihmiskunnan maankäyttö, suojelualueella asuminen, eläinlajien paino) vaikutusta eläinpopulaatioihin.

Tutkimuksen tulosten perusteella ilmaston lämpenemisen nopeudella on merkitsevä vaikutus eläinpopulaatioiden vähenemiseen. Vaikutus näyttää olevan suurempi linnuilla kuin nisäkkäillä. Ihmiskunnan maankäytön muutoksien nopeudella ei näyttäisi olevan merkitsevää vaikutusta eläinpopulaatioiden vähenemiseen. Lintujen osalta suojelualueella asuvat populaatiot näyttäisivät pienenevän vähemmän kuin muualla asuvat populaatiot. Näyttää myös siltä, että suurien nisäkkäiden populaatiot pienenevät vähemmän kuin pienien nisäkkäiden populaatiot.

Ilmaston lämpenemisen nopeuden vaikutus on kuitenkin kaikista mainituista vaikutuksista selkein. Eläinpopulaatiot pienentyvät eniten alueilla, jossa ilmasto lämpenee nopeasti. Tutkimuksen tulosten perusteella ilmaston lämpeneminen 0,072 celsiusastetta vuodessa pienentää lintujen populaatioita keskimäärin 5,1 prosenttia ja nisäkkäillä 0,079 astetta vuodessa lämpenevä ilmasto pienentää populaatioita keskimäärin 2,0 prosenttia. Mainitut lämpenemisen nopeudet ovat suurempia kuin pessimistisimpien skenaarioiden lämpenemisnopeudet, mutta skenaarioiden tuloksena olevat lämpenemisnopeudet ovat globaaleja keskiarvoja ja onkin odotettavissa, että joillain alueilla mainitun suuruiset lämpenemisnopeudet tulevat toteutumaan. Arktinen alue on esimerkiksi tällainen alue. Pessimistisimmän ilmaston lämpenemisskenaarion (RCP 8.5) toteutuessa lintujen populaatiot pienenisivät vuosittain 3,85-4,65 prosenttia ja nisäkkäiden populaatiot pienenisivät 1,46-1,76 prosenttia.

Yhdeksi mahdolliseksi syyksi lintujen suuremmalle herkkyydelle ilmaston lämpenemisen nopeudelle ehdotetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa muutosta lintujen pesimisen ja ravinnon parhaan saatavuuden ajankohdissa siten, että ne eivät enää tapahdukaan samanaikaisesti. Nisäkkäät ovat paljon joustavampia ravinnon saatavuuden ja lisääntymisen ajoituksien kannalta.

Lähde: Spooner FEB, Pearson RG, Freeman R. Rapid warming is associated with population decline among terrestrial birds and mammals globally. Glob Change Biol. 2018;00:1–11. https://doi.org/10.1111/gcb.14361. [Tutkimusartikkeli]

Posted in Ilmasto, Linnut, Luonto, Nisäkkäät. Comments Off on Mitä nopeampi ilmaston lämpeneminen, sitä pienemmät lintu- ja nisäkäspopulaatiot

Susien suuri merkitys luonnolle

On yleisesti tiedossa, että sudet tappavat toisia eläimiä. Susien läsnäolo kuitenkin antaa mahdollisuuden elämään monille lajeille. Yellowstonen kansallispuistoon palautetulla susikannalla on ollut elvyttävä vaikutus alueen luontoon ja sudet ovat vaikuttaneet jopa jokien virtaukseen.

YSsusi

Susia pidetään yleisesti vahinkoeläiminä, jotka olisi parasta tappaa pois häiritsemästä ihmisten elämää. Susilla on kuitenkin oma tärkeä roolinsa ekosysteemissä. Tarina Yellowstonen susista antaa kuvan susien merkityksestä koko luonnolle.

Sudet hävitettiin suuresta osasta Yhdysvaltoja 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1973 susi listattiin uhanalaiseksi ja Yellowstonen kansallispuistosta tuli yksi kolmesta alueesta, joissa susikannan haluttiin elpyvän.

Yellowstonen kansallispuistossa ei tuolloin ollut ollut yhtään susia kymmeniin vuosiin. Peurat laidunsivat Yellowstonen niityillä ja maisema oli kovan laidunnuksen seurauksena karu. Kasvillisuus oli lähes olematonta peurojen laiduntaessa kasvit pois.

Vuosien 1995 ja 1997 välillä kansallispuistoon istutettiin 41 sutta tarkoituksena elvyttää alueen susikanta. Susien saapuessa alueella alkoi tapahtua huomattavia muutoksia, vaikka susia olikin melko vähän. Sudet alkoivat tietysti saalistaa peuroja ruuakseen, mutta tämä on vasta osa tarinaa.

Susien vaikutus ekosysteemiin

Merkittävämpää on se, että peurojen käyttäytyminen muuttui susien tulon seurauksena. Peurat alkoivat kartella tiettyjä alueita, joissa ne joutuivat alttiiksi susille. Sellaisia alueita olivat esimerkiksi laaksot ja rotkot. Nuo alueet alkoivat heti uudistua laidunnuksen vähennyttyä.

Joillakin paikoilla puut alkoivat kasvaa viisi kertaa korkeammaksi kuin aiemmin. Laaksot metsittyivät nopeasti. Tämän jälkeen linnut saapuivat alueelle. Alueen lintujen määrä kasvoi huomattavasti. Majavat alkoivat lisääntyä, koska ne syövät puita, joita alueella oli taas saatavilla. Majavat taas tunnetusti muokkaavat ympäristöään rakentamalla patoja jokiin, jolloin ne luovat uusia elinympäristöjä vesistöissä eläville lajeille, kuten saukoille, kaloille, liskoille ja sammakoille.

Sudet tappoivat myös kojootteja, mikä lisäsi alueen pieniä jyrsijöitä ja jäniseläimiä. Tämä taas toi alueelle lisää haukkoja, näätäeläimiä, kettuja ja mäyriä. Korpit ja kotkat tulivat alueelle nauttimaan susien jättämistä raadoista. Myös karhuille tilanne muuttui paremmaksi ja ne alkoivat lisääntyä alueella. Karhuille tilanne muuttui paremmaksi myös siksi, että alueella kasvoi nyt enemmän marjakasveja. Karhut voimistivat susien aloittamaa muutosta saalistamalla myös peuroja.

Susien vaikutus jokiin

Susien vaikutus ei kuitenkaan rajoittunut vain elolliseen luontoon, vaan ne vaikuttivat myös alueen jokien käyttäytymiseen. Susien tultua alueelle jokien mutkittelu väheni. Jokien aiheuttama eroosio väheni ja niiden kulkukanavat kaventuivat. Lampia ja koskia muodostui enemmän. Kaikki tämä oli hyväksi alueen elolliselle luonnolle.

Jokien muutos liittyi susien tuloon alueelle. Tämä johtui siitä, että alueella lisääntyneet metsät vakauttivat maaperän. Jokien penkat eivät sortuneet enää niin helposti joen kuluttavan vaikutuksen alla. Jokien uoma pysyi aiempaa vakaampana.

Näin pieni määrä susia saa aikaan suuria muutoksia, joista suuri osa on myönteisiä ja ehkä jopa elintärkeitä ekosysteemille. Susien vaikutus ei jää pelkästään elolliseen luontoon, vaan ne vaikuttavat myös alueen maantieteeseen. Susien läsnäolo luo otolliset olosuhteet monimuotoiselle elämälle.

Lähteet:

This Will Shatter Your View of Apex Predators: How Wolves Change Rivers – National Geographic (2014). Tämä kirjoitus perustuu linkin takaa löytyvään videoon.

Wolves in Yellowstone