Vuoden 2020 kukintakauden alku on hyvin poikkeuksellinen

Kirjoitin hiljattain kevään 2020 aikaisuudesta luonnossa. Katsotaan vielä pikaisesti, miten tämä aikaisuus näkyy kasvien kukintakauden seurannassani. Seuraavassa kuvassa on esitetty, miten kukintakausi 2020 on tähän mennessä edennyt aikaisempiin vuosiin verrattuna:

Aika poikkeavan aikaiselta näyttää. Katsotaan vielä lähemmin pelkästään kevättä:

Vuoden 2020 kukintakausi on alkanut todella poikkeuksellisen aikaisin. Tiedot on päivitetty 29.3. asti ja kun aikaisempina vuosina lajeja on 29.3. parhaimmillaan ollut kukassa kolme, niin tänä vuonna niitä on jo 16. Aikaisempien vuosien varhaisimman kukinnan aloituspäivänä (12.3.) tänä vuonna oli jo viisi lajia kukassa ja tämä viiden lajin tilanne alkoi jo 28.2.

Tulee olemaan todella mielenkiintoista seurata, miten kukintakausi etenee. Tuleeko huippukin todella aikaisin vai normalisoituuko tilanne kesän edetessä?

Lisäys: Luetellaanpa vielä kukassa olevat lajit: etelänruttojuuri, idänsinililja, isokäenrieska, kevätkynsimö, kevätlinnunsilmä, kevätpiippo, kevättaskuruoho, kevättähti, krookus, lehtoimikkä, leskenlehti, mukulaleinikki, näsiä, pystykiurunkannus, pähkinäpensas ja sinivuokko. Huomautettakoon vielä, että näistä kevättähti ja krookus on otettu mukaan seurantaan vasta tänä vuonna, mutta niidenkään pois jättäminen ei paljoa heikennä tämän vuoden poikkeuksellisuutta.

Posted in Kasvit, Luonto. Comments Off on Vuoden 2020 kukintakauden alku on hyvin poikkeuksellinen

Lämmin talvi ja kevät 2020 – miten se näkyy luonnossa?

Ainakin pääkaupunkiseudulla on ollut lämmin ja lumeton talvi, jota on leikillisesti kutsuttu pitkäksi marraskuuksi. Tarkastelen tässä, miten tämä näennäisen poikkeuksellinen tilanne näkyy luonnossa – onko tilanne myös luonnossa elävien lajien näkökulmasta poikkeuksellinen?

Syksy 2019

Jo syksyllä 2019 havaitsin mielestäni jotain poikkeuksellista – ensinnäkin mustikalla oli jälkikukinta syys-lokakuussa:

View this post on Instagram

Mustikka meinaa tehdä uudet marjat.

A post shared by Ari Jokimäki (@arijokimaki) on

Sitten marraskuun alussa havaitsin marjojen raakileita:

View this post on Instagram

Mustikan raakileita Espoon keskuspuistossa.

A post shared by Ari Jokimäki (@arijokimaki) on

Marjat eivät kuitenkaan missään vaiheessa kypsyneet. En ole kuitenkaan havainnut aiemmin edes raakileita, enkä edes jälkikukintaa mustikalla, mutta tämä voi johtua myös huonosta havainnoinnista eikä välttämättä ole poikkeuksellinen tilanne vaikka se minulle sellaiselta vaikuttaakin. Havaitsin syyskuussa myös juolukan, jossa oli samaan aikaan sekä kukkia että kypsiä marjoja:

View this post on Instagram

Juolukassa sekä kukat että kypsät marjat.

A post shared by Ari Jokimäki (@arijokimaki) on

Olen kuitenkin havainnut puolukalla lähes vuosittain jälkikukintaa, joten on vaikeaa sanoa, onko yllä kuvattu mustikan tai juolukan tilanne poikkeuksellinen.

Kasvien kukinta talvella 2020

Tätä kirjoittaessani kasvien kukintakausi on ollut menossa jo kaksi ja puoli kuukautta, kun se normaalisti on tässä vaiheessa vuotta juuri ehkä alkanut tai vasta kohta alkamassa. Nyt on kuitenkin kukinta menossa jo viidellä kukintakauden seurantaani kuuluvalla lajilla (etelänruttojuuri, leskenlehti, näsiä, pähkinäpensas ja sinivuokko). Näistä tosin kaikilla muilla on vain yksittäisiä yksilöitä kukassa paitsi pähkinäpensaalla, jolla on ollut täysi kukinta menossa tammikuun loppupuolelta lähtien ja alkaa pikkuhiljaa lopetella kukintaansa.

Vertasin näiden viiden lajin kukintakauden alkua aikaisempiin vuosiin (2014-2019, osalla lajeista kirjattuna vain osa vuosista). Keskimääräinen kukintakauden alku näillä lajeilla on keskimäärin 49 päivää myöhemmin kuin tänä vuonna ja tähän mennessä aikaisin kukinta on ollut keskimäärin 42 päivää myöhemmin kuin tänä vuonna. Katsotaan tilanne vielä lajikohtaisesti (kaikki alla ilmoitetut päivämäärät on sovitettu vastaamaan tämän vuoden päivämääriä – 2020 on karkausvuosi).

Etelänruttojuuri: Vuoden 2020 kukintakausi alkoi 24.2. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 24.3. ja tarkasteltujen vuosien aikaisin havainto ennen tätä vuotta oli 12.3. Tämän vuoden kukinnan aloitus rikkoi aiemman ennätyksen 17 päivällä ja keskimääräiseen kukinnan aloitukseen verrattuna kukinta alkoi 29 päivää aikaisemmin.

Leskenlehti: Vuoden 2020 kukintakausi alkoi 26.2. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 20.3. ja aikaisin havainto ennen tätä vuotta oli 11.3. Tämän vuoden kukinnan aloitus rikkoi aiemman ennätyksen 14 päivällä ja keskimääräiseen kukinnan aloitukseen verrattuna kukinta alkoi 23 päivää aikaisemmin.

View this post on Instagram

Leskenlehti, Espoo, Olarinniitty, 26.2.2020.

A post shared by Ari Jokimäki (@arijokimaki) on

Näsiä: Vuoden 2020 kukintakausi alkoi 9.1. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 14.4. ja aikaisin havainto ennen tätä vuotta oli 11.4. Tämän vuoden kukinnan aloitus rikkoi aiemman ennätyksen 93 päivällä ja keskimääräiseen kukinnan aloitukseen verrattuna kukinta alkoi 96 päivää aikaisemmin. Kuulin näsiästä kerrottavan, että sillä olisi tapana yrittää aikaisin talvella, joten tässä voi olla, etten ole vain huomannut niitä aiemmin. Nytkin olen tarkkaillut vain yhtä, valkokukkaista yksilöä.

Pähkinäpensas: Vuoden 2020 kukintakausi alkoi 29.1. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 4.4. ja aikaisin havainto ennen tätä vuotta oli 26.3. Tämän vuoden kukinnan aloitus rikkoi aiemman ennätyksen 57 päivällä ja keskimääräiseen kukinnan aloitukseen verrattuna kukinta alkoi 66 päivää aikaisemmin. Pähkinäpensaalla arvioin kukintakautta vain emikukinnosta, koska hedekukinnosta on vaikea tulkita koska se kukkii. Kuten edellä jo mainittiin, pähkinäpensas on ainoa näistä viidestä lajista, jolla kukintakausi on käynnissä täysimittaisesti eikä vain poikkeusyksilöillä. Tällä hetkellä hedekukinnoista näkee, että kukinta on jo loppupuolella.

Sinivuokko: Vuoden 2020 kukintakausi alkoi 28.2. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 1.4. ja aikaisin havainto ennen tätä vuotta oli 26.3. Tämän vuoden kukinnan aloitus rikkoi aiemman ennätyksen 27 päivällä ja keskimääräiseen kukinnan aloitukseen verrattuna kukinta alkoi 33 päivää aikaisemmin.

Tulossa: Tätä kirjoittaessani (19.3.) olen nähnyt kevätpiipon, lehtoimikän ja kevätlinnunsilmän nupulla. Myös pajuissa on muhkeita pajunkissoja, joten pajujenkin kukintoja nähtäneen pian.

Onko kevät aikainen linnuille?

Arvioin kevään aikaisuutta samaan tapaan linnuille. Lintujen tapauksessa minulla on kaksi erilaista havaintotapaa: ensimmäinen havainto (muuttolinnuille) ja laulukauden aloitus (sekä muuttolinnuille että Suomessa talvensa viettäville lajeille).

Ensimmäisen havainnon tapauksessa minulla on melko hyvät havainnot seitsemästä jo saapuneesta lajista (harmaasorsa, kanadanhanhi, punasotka, tukkasotka, nokikana, töyhtöhyyppä ja sepelkyyhky). Näiden ensimmäinen havainto on ollut keskimäärin 19 päivää aiempien vuosien keskiarvoa aiemmin. Tähän mennessä aikaisin havainto on ollut keskimäärin 11 päivää myöhemmin kuin tämän vuoden havainto. Jos näistä seitsemästä lajista erotetaan sorsalinnut omaan tarkasteluun, niin vastaavat luvut ovat 27 päivää aikaisempaa keskiarvoa aikaisemmin ja keskimäärin 18 päivää aiemmin kuin tähän mennessä aikaisin havainto. Katsotaan tätä vielä lajeittain.

Harmaasorsa: Tämän kevään ensimmäinen havaintoni oli 18.3. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 5.4. ja tähän mennessä aikaisin on 21.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna 18 päivää aikaisemmin ja aiempi saapumisennätys rikkoutui kolmella päivällä.

Kanadanhanhi: Tämän kevään ensimmäinen havaintoni oli 6.3. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 21.3. ja tähän mennessä aikaisin on 12.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna 15 päivää aikaisemmin ja aiempi saapumisennätys rikkoutui kuudella päivällä.

Punasotka: Tämän kevään ensimmäinen havaintoni oli 24.2. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 7.4. ja tähän mennessä aikaisin on 29.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna 43 päivää aikaisemmin ja aiempi saapumisennätys rikkoutui 34 päivällä. Oletan, että satuin tässä tapauksessa näkemään poikkeuksellisen varhaisen punasotkaseurueen Espoon Suomenojalla. Havaintoa seurasi kylmä jakso, eikä niitä ole näkynyt siellä sen jälkeen.

Tukkasotka: Tämän kevään ensimmäinen havaintoni oli 6.3. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 9.4. ja tähän mennessä aikaisin on 5.4. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna 34 päivää aikaisemmin ja aiempi saapumisennätys rikkoutui 30 päivällä.

Nokikana: Tämän kevään ensimmäinen havaintoni oli 18.3. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 3.4. ja tähän mennessä aikaisin on 28.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna 16 päivää aikaisemmin ja aiempi saapumisennätys rikkoutui 10 päivällä.

Töyhtöhyyppä: Tämän kevään ensimmäinen havaintoni oli 15.3. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 26.3. ja tähän mennessä aikaisin on 20.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna 11 päivää aikaisemmin ja aiempi saapumisennätys rikkoutui 5 päivällä.

Sepelkyyhky: Tämän kevään ensimmäinen havaintoni oli 16.3. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 13.3. ja tähän mennessä aikaisin on 7.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna kolme päivää myöhemmin ja aiempaa saapumisennätystä 9 päivää myöhemmin.

Lintujen laulukauden seurannasta voin ottaa tähän tarkasteluun kahdeksan verrattain hyvin havaittua ja jo laulamisen aloittanutta lajia (hippiäinen, keltasirkku, kiuru, mustarastas, sepelkyyhky, sinitiainen, talitiainen, viherpeippo). Laulukauden aloitus on näillä lajeilla keskimäärin 12 päivää aiempaa keskiarvoa aikaisemmin, mutta tähän mennessä aikaisimpaan havaintoon verrattuna tämän vuoden laulukausi ei alkanut merkittävästi aiemmin (ero näiden kahden välillä on nolla päivää). Katsotaan seuraavaksi yksittäisten lajien tilanne.

Hippiäinen: Tämän kevään ensimmäinen lauluhavainto oli 5.2. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 26.3. ja tähän mennessä aikaisin on 15.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna 50 päivää aikaisemmin ja 39 päivää aikaisemmin kuin tähän mennessä aikaisin havainto. (Hippiäisestä minulla on kunnon havaintoja vain kahdelta viime vuodelta.)

Keltasirkku: Tämän kevään ensimmäinen lauluhavainto oli 8.3. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 16.3. ja tähän mennessä aikaisin on 9.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna kahdeksan päivää aikaisemmin ja päivän aikaisemmin kuin tähän mennessä aikaisin havainto.

Kiuru: Tämän kevään ensimmäinen lauluhavainto oli 15.3. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 23.3. ja tähän mennessä aikaisin on 14.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna kahdeksan päivää aikaisemmin ja päivän myöhemmin kuin tähän mennessä aikaisin havainto.

Mustarastas: Tämän kevään ensimmäinen lauluhavainto oli 20.2. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 21.2 ja tähän mennessä aikaisin on 11.2. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna päivän aikaisemmin ja yhdeksän päivää myöhemmin kuin tähän mennessä aikaisin havainto.

Sepelkyyhky: Tämän kevään ensimmäinen lauluhavainto oli 16.3. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 27.3. ja tähän mennessä aikaisin on 18.3. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna 11 päivää aikaisemmin ja kaksi päivää aikaisemmin kuin tähän mennessä aikaisin havainto.

Sinitiainen: Tämän kevään ensimmäinen lauluhavainto oli 4.1. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 15.1. ja tähän mennessä aikaisin on 31.12. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna 11 päivää aikaisemmin ja neljä päivää myöhemmin kuin tähän mennessä aikaisin havainto.

Talitiainen: Tämän kevään ensimmäinen lauluhavainto oli 30.12. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 4.1. ja tähän mennessä aikaisin on 25.12. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna viisi päivää aikaisemmin ja viisi päivää myöhemmin kuin tähän mennessä aikaisin havainto.

Viherpeippo: Tämän kevään ensimmäinen lauluhavainto oli 18.1. Aikaisempien vuosien keskiarvo on 21.1. ja tähän mennessä aikaisin on 29.12. Tämän vuoden havainto on keskiarvoon verrattuna kolme päivää aikaisemmin ja 20 päivää myöhemmin kuin tähän mennessä aikaisin havainto. Viherpeipon tapauksessa aikaisemmissa havainnoissa on yksi poikkeavan aikainen havainto ja muut ovat 18.1. tai myöhemmin, eli jos poikkeava havainto jätetään pois, viherpeipon laulukausi alkoi suunnilleen samaan aikaan kuin tähän mennessä aikaisin havainto.

Johtopäätökset

Kevät on hyvin aikaisessa kasvien kukinnan kannalta. Myös muuttolintujen ensimmäisen havainnon kannalta kevät on selvästi aikaisessa ja näin on varsinkin sorsalintujen tapauksessa. Toisaalta sepelkyyhkyn ensimmäinen havainto oli tänä vuonna normaalia myöhemmin. Lintujen laulukausi on alkanut keskimääräistä aikaisemmin, muttei ennätyksellisen aikaisin (poikkeuksena hippiäinen).

Joka tapauksessa kaikilla yllämainituilla luonnon mittareilla tämä kevät on aikainen ja suurimmaksi osaksi jopa poikkeuksellisen aikainen.