Lämpötilakehitys vuoden 2016 jälkeen viittaa lämpenevään tulevaisuuteen

Maapallon ilmastojärjestelmään on kertynyt melko tasaisesti lämpöä viime vuosikymmenien aikana. Tästä huolimatta vuoden 1998 jälkeinen näennäinen maapallon keskimääräisen pintalämpötilan (Global Mean Surface Temperature, GMST) nousun hidastuminen on ollut ilmastonmuutoksenkieltäjien yleisimpiä väitteitä. Julkaisimme tästä aiheesta hiljattain kaksiosaisen tutkimusartikkelin (artikkeli 1, artikkeli 2).

Monet tekijät vaikuttavat GMST:hen koko ajan, minkä takia GMST:ssä näkyy paljon vaihtelua, varsinkin lyhytaikaista vaihtelua. Tämän vaihtelun takia on lähes aina mahdollista väittää myös pitkäaikaisen lämpenemisen aikana, ettei ole lämmennyt vuoden X jälkeen (kts. esim. ns. escalator-graafi). Lämpenevässä ilmastossa X täytyy muuttaa aina silloin tällöin, koska ilmaston lämmetessä GMST:hen ilmaantuu ajoittain uusi lämpöpiikki, joka on edellisiä korkeampi. Ilmastonmuutoksenkieltäjät eivät siis voi pitää samaa arvoa vuodelle X koko ajan.

Tällä hetkellä olemme siirtymävaiheessa. Jotkut ilmastonmuutoksenkieltäjät roikkuvat edelleen vanhentuneessa arvossa X = 1998, kun taas jotkut ovat jo alkaneet käyttää arvoa X = 2016 (ja jotkut heistä kumma kyllä häilyvät jonkinlaisessa välitilassa ja väittävät, että lämpötila on laskenut takaisin “hiatus-tasolle”, mutta tämä vaatii yleensä luovaa, Y-akselin venytystä sisältävää kuvaajakikkailua).

Vuoden 2016 kirsikanpoiminta on sama kuin vuoden 1998 kirsikanpoiminta – voimakas El Niño, jonka tiedetään nostavan GMST:tä väliaikaisesti. Tämä mielessäni päätin verrata vuoden 2016 jälkeistä lämpötilakehitystä vuoden 1998 jälkeiseen lämpötilakehitykseen. Otin mielenkiinnosta vertailuun mukaan vielä vuosien 1982-1983 voimakkaaseen El Niñoon liittyvän lämpötilakehityksen. Nämä kaikki kolme voimakasta El Niñoa ovat tapahtuneet nykyisen ilmaston lämpenemisjakson aikana.

Katsotaan ensin, miten nämä kolme tapahtumaa vertautuvat toisiinsa vuoden 2016 lämpötilakehitykseen sopivassa aikaikkunassa. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty kaikkien kolmen tapahtuman lämpötilakehitys niin, että ne on sovitettu toisiinsa vuosien 2016-2018 välistä aikajaksoa vastaavan keskiarvon avulla. Vuoden 1998 arvot on pidetty muuttumattomana ja kahden muun aikasarjan arvoihin on lisätty/vähennetty niin, että niiden keskiarvot ovat lisäyksen/vähennyksen jälkeen samat. Kuvaajan Y- ja X- akselit näyttävät vuoden 1998 tapahtuman lämpötilakehityksen arvoja.

Näemme kuvaajasta, että voimakkaan El Niñon lähellä GMST:n kehitys on melko samanlaista eri aikakausina. Tämä ei ole kovin yllättävää näin lyhyen aikaikkunan tapauksessa. Vertaillaan seuraavaksi tapahtumia vuoden 1998 jälkeiseen lämpötilakehitykseen sopivalla aikaikkunalla. Aikaikkunamme on nyt 1997-2018, eli 21 vuotta. Meillä ei tietenkään ole niin paljoa mittauksia vuoden 2016 jälkeen, mutta kahden muun El Niñon jälkeen mittauksia on tarpeeksi (sivuhuomautuksena todettakoon, että tähän vertailuun voitaisiin lisätä vielä vuosien 1972-1973 El Niñon jälkeinen lämpötilakehitys ja lopputulos säilyisi jokseenkin samana). Tehkäämme siis 21 vuotta kattava kuvaaja kahden aiemman El Niñon lämpötilakehityksestä ja piirretään 2016 jälkeinen kehitys siihen päälle. Merkitään X-akseli alkamaan vuodesta 2015 ja sovitetaan kuvaajat vuoden 2016-tasolle niin, että Y-akselilla on vuoden 2016 tilannetta vastaavat arvot. Tässä kuvaajassa (esitetty alla) X-akseli jatkuu pitkälle tulevaisuuteen ja voimme kutsua tätä kuvaajaa “ennusteeksi”. Näetkö sinä, mihin suuntaan lämpötila todennäköisesti muuttuu jatkossa?

Minun mielestäni kuvaaja kertoo, että jos mennyt lämpötilakehitys ylipäätään voi kertoa meille jotain tulevaisuudesta, niin mitä todennäköisimmin jatkossa on tiedossa lisää lämpenemistä. Niin kävi vuoden 1997-1998 El Niñon jälkeen ja niin kävi myös vuoden 1982-1983 El Niñon jälkeen. Ei ole mitään syytä olettaa mitään muuta myöskään vuoden 2015-2016 El Niñon jälkeen. Jos mennyt voi kertoa meille mitään, niin se on lämpenevä tulevaisuus.

Advertisements
Posted in Ilmasto. Comments Off on Lämpötilakehitys vuoden 2016 jälkeen viittaa lämpenevään tulevaisuuteen

Lisää vesivoimaa päästöttömäksi väittäviä energiayhtiöitä

Kirjoitin äskettäin Fortumin väittävän virheellisesti eri energiamuotojen, muun muassa vesivoiman, olevan päästöttömiä. Tässä esimerkkejä muiden energia-alan yritysten verkkosivuilta löytyneitä päästöttömyysväitteitä vesivoimaan liittyen:

Kemijoki Oy

https://www.kemijoki.fi/vesivoima.html

“Päästöttömällä vesivoimalla korvataan fossiilisia polttoaineita, joten vesivoima vähentää osaltaan hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta.”

Vattenfall

Vattenfall on mielenkiintoinen tapaus. Heiltä löytyy nimittäin sivu, jossa vesivoiman hiilidioksidipäästöt mainitaan sekä vähäisiksi että nollaksi:

https://www.vattenfall.fi/sahkosopimukset/tuotantomuodot/vesivoima/

“Vesivoima on uusiutuva energialähde, joka on taloudellisesti houkuttelevaa ja toimitusvarmaa sekä aiheuttaa ainoastaan vähäisiä CO2-päästöjä.”

“Vesivoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidia”

[SARKASMI]Onko siis niin, että vesivoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidia, mutta syntyy hiukan CO2:ta?[/SARKASMI]

Energiateollisuus

https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/energiantuotanto/sahkontuotanto/ydinvoima

“Ydinvoima on tällä hetkellä vesivoiman ohella merkittävin päästöttömän sähköntuotannon muoto.”

Ja alla on sitten esitetty kuva, jossa sekä ydinvoimalle että vesivoimalle on esitetty nollasta poikkeavat, vaikkakin vähäiset, päästöt.

Ekosähkö

https://www.ekosahko.fi/miksiekosahko/vesivoima

Melko epäselvä maininta päästöttömyydestä:

“Siksi jo olemassa olevaa päästötöntä vesivoimaa kannattaa hyödyntää, kunhan pyrimme samalla parantamaan vesistöjen ekologista tilaa mm. säännöstelykäytäntöjä kehittämällä.”

Pohjolan voima

https://www.pohjolanvoima.fi/investoinnit/vesivoiman-investoinnit

“Vesivoimalaitokset ovat pitkäikäisiä ja tuottavat luotettavasti uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.”

Sähkövertailu.fi

https://sahkovertailu.fi/vihrea-sahko

“Vesivoimalaitokset ovat pitkäikäisiä ja tuottavat luotettavasti uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.”

Energiamaailma

https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/uusiutuvat-energialahteet/vesivoima/

“Päästöjä ei synny lainkaan.”

Posted in Ilmasto. Comments Off on Lisää vesivoimaa päästöttömäksi väittäviä energiayhtiöitä

Fortum fuskaa päästölaskennassa

Fortumille ei riitä joidenkin tuotteidensa vähäiset hiilidioksidipäästöt, vaan päästöjen vähyyttä liioitellaan törkeästi Fortumin verkkosivustolla. Fortum nimittäin väittää siellä virheellisesti vesi-, ydin-, aurinko- ja tuulivoimaa hiilidioksidipäästöttömiksi, vaikka kaikista näistä energiamuodoista syntyy hiilidioksidipäästöjä.

Ilmastonmuutos on aiheuttanut energiantuotannossa tarpeen siirtyä vähäpäästöisempiin energiamuotoihin. Vähäpäästöisyys onkin nykyään yksi energiantuottajayhtiöiden markkinointivalteista. Päätin tutustua Fortumin verkkosivuston sisältöön nähdäkseni, mitä tämä yksi Suomen tärkeimmistä energiantuottajista kertoo energiatuotteidensa kasvihuonekaasupäästöistä.
Ladatessani Fortumin etusivun, esiin tulikin joku kampanjasivu, jossa näkyi heti outo väite:

Fortum siis väittää tarjoavansa nollapäästöistä sähköä. Saanen epäillä. Syvemmällä sivuilla käykin myöhemmin ilmi, että väite nollapäästöisyydestä on kauniisti sanottuna puppua.

Sivuilla saa selailla aika pitkään ennen kuin löytää tietoja ympäristövaikutuksista. Sivuston alalaidasta löytyy kuitenkin viimein “kestävä kehitys” -niminen linkki. Sieltä löytyy ensimmäiseksi linkki kestävän kehityksen raporttiin vuodelle 2017. Katsotaanpa sitä.

Raportin toisella sivulla on esitetty vuoden 2017 kohokohdat, joista yksi on “61 % sähköntuotannostamme oli CO2-päästötöntä”. Näin hurja väite ei lupaa hyvää. Siirrymme seuraavaksi sivulle 27, jossa on käsitelty ympäristöasioita. Sieltä selviääkin, mikä on Fortumilla homman juju:

Hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoimatuotannon sekä energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon osaaminen, investoinnit aurinko- ja tuulivoimaan sekä kestävien ratkaisujen tarjoaminen kaupungeille ovat ympäristövastuussamme avainasemassa.

Fortum on siis vetänyt mutkat suoraksi ja väittää, että vesi- ja ydinvoima ovat hiilidioksidipäästöttömiä. Viimeisin IPCC:n raportti kertoo ydinvoiman hiilidioksidipäästöjen olevan 4–110 gCO2eq/kWh. Päästöt eivät siis ole nolla, vaikka päästöt ovatkin pienet. Vesivoiman hiilidioksidipäästöt vaihtelevat projektikohtaisesti paljon, mutta ei sillekään ilmoiteta nollapäästöjä (ja pahimmassa tapauksessa päästöt voivat olla valtavat).

Fortumin raportista löytyy myös tällainen maininta:

Osaamisemme hiilidioksidipäästöttömässä vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimassa ja energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) on mielestämme kilpailuetu.

Eli Fortumin mielestä myös tuuli- ja aurinkovoima ovat nollapäästöisiä. Tämäkään ei pidä paikkaansa ainakaan IPCC:n mukaan, vaikka vähäpäästöisiä ovatkin.

Fortum toistelee yllä mainittuja väitteitä myös muualla sivustollaan. Sivustolta löytyy myös maininta, jossa myös kaikki biomassaan pohjautuva energiantuotanto julistetaan nollapäästöiseksi:

Tuotamme hiilidioksidipäästötöntä energiaa Euroopassa vesi-, ydin- ja tuulivoimalla sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, joissa poltetaan biomassaa, bioöljyjä ja bioperäisiä jätepolttoaineita.

Tämäkään ei pidä paikkaansa, mutta emme tässä puutu siihen sen tarkemmin, koska valitettavasti bioenergiaa pidetään nollapäästöisenä virallisissa päästölaskelmissa, joten yksittäisiä toimijoita ei voi erikseen syyttää tästä virheestä, vaikka bioenergian suuret kasvihuonekaasupäästöt ovatkin jo melko yleisesti tiedossa (tosin bioenergiatuotantomuodoista löytyy myös oikeasti vähäpäästöisiä).

Posted in Ilmasto. Comments Off on Fortum fuskaa päästölaskennassa

Mitä nopeampi ilmaston lämpeneminen, sitä pienemmät lintu- ja nisäkäspopulaatiot

Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että nopea ilmaston lämpeneminen pienentää lintujen ja nisäkkäiden populaatioita. Vaikutus on suurin nopeimmin lämpenevillä alueilla kuten esimerkiksi arktisella alueella. Ilmaston lämpenemisen nopeus näyttää vaikuttavan lintupopulaatioihin voimakkaammin kuin nisäkäspopulaatioihin.

Eläinpopulaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan on tapahtunut nopea, ihmisen aiheuttama muutos ympäristössä. Muutokseen on liittynyt myös ilmaston lämpeneminen. Yhteys eläinpopulaatioiden vähenemisen ja ympäristön muuttumisen välillä tunnetaan jo hyvin, mutta ilmaston lämpenemisen nopeuden vaikutusta asiaan on tutkittu vähemmän.

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty asiaa maailmanlaajuisesti. Tutkimuksessa analysoitiin 987 maalla elävää lintu- ja nisäkäspopulaatiota 481:stä eri lajista. Populaatioista 416 oli lintuja (292 eri lajia 148:lta eri alueelta) ja 571 oli nisäkkäitä (189 eri lajia 303:lta eri alueelta). Populaatioiden suuruuden muutoksia verrattiin niiden asuinalueen ilmaston lämpenemisen nopeuteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös joidenkin muiden asioiden (ihmiskunnan maankäyttö, suojelualueella asuminen, eläinlajien paino) vaikutusta eläinpopulaatioihin.

Tutkimuksen tulosten perusteella ilmaston lämpenemisen nopeudella on merkitsevä vaikutus eläinpopulaatioiden vähenemiseen. Vaikutus näyttää olevan suurempi linnuilla kuin nisäkkäillä. Ihmiskunnan maankäytön muutoksien nopeudella ei näyttäisi olevan merkitsevää vaikutusta eläinpopulaatioiden vähenemiseen. Lintujen osalta suojelualueella asuvat populaatiot näyttäisivät pienenevän vähemmän kuin muualla asuvat populaatiot. Näyttää myös siltä, että suurien nisäkkäiden populaatiot pienenevät vähemmän kuin pienien nisäkkäiden populaatiot.

Ilmaston lämpenemisen nopeuden vaikutus on kuitenkin kaikista mainituista vaikutuksista selkein. Eläinpopulaatiot pienentyvät eniten alueilla, jossa ilmasto lämpenee nopeasti. Tutkimuksen tulosten perusteella ilmaston lämpeneminen 0,072 celsiusastetta vuodessa pienentää lintujen populaatioita keskimäärin 5,1 prosenttia ja nisäkkäillä 0,079 astetta vuodessa lämpenevä ilmasto pienentää populaatioita keskimäärin 2,0 prosenttia. Mainitut lämpenemisen nopeudet ovat suurempia kuin pessimistisimpien skenaarioiden lämpenemisnopeudet, mutta skenaarioiden tuloksena olevat lämpenemisnopeudet ovat globaaleja keskiarvoja ja onkin odotettavissa, että joillain alueilla mainitun suuruiset lämpenemisnopeudet tulevat toteutumaan. Arktinen alue on esimerkiksi tällainen alue. Pessimistisimmän ilmaston lämpenemisskenaarion (RCP 8.5) toteutuessa lintujen populaatiot pienenisivät vuosittain 3,85-4,65 prosenttia ja nisäkkäiden populaatiot pienenisivät 1,46-1,76 prosenttia.

Yhdeksi mahdolliseksi syyksi lintujen suuremmalle herkkyydelle ilmaston lämpenemisen nopeudelle ehdotetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa muutosta lintujen pesimisen ja ravinnon parhaan saatavuuden ajankohdissa siten, että ne eivät enää tapahdukaan samanaikaisesti. Nisäkkäät ovat paljon joustavampia ravinnon saatavuuden ja lisääntymisen ajoituksien kannalta.

Lähde: Spooner FEB, Pearson RG, Freeman R. Rapid warming is associated with population decline among terrestrial birds and mammals globally. Glob Change Biol. 2018;00:1–11. https://doi.org/10.1111/gcb.14361. [Tutkimusartikkeli]

Posted in Ilmasto, Linnut, Luonto, Nisäkkäät. Comments Off on Mitä nopeampi ilmaston lämpeneminen, sitä pienemmät lintu- ja nisäkäspopulaatiot

Biotuotetehtaan tuotteet: tehdään sellua ja poltetaan jämät

Biotuotetehdas_havainnekuva

Tutustuin Äänekosken biotuotetehtaan esittelysivuihin ja rupesin aprikoimaan tehtaasta syntyviä päästöjä. Biotalouslobbarithan kovasti korostavat, että tehdään “biotuotteita” ja tällä vihjataan pitkäikäisiin hiilivarastoihin. Katsoin siis tehtaan tuotepalettia (tuotteista löytyy esitysmateriaalia) ja minulle heräsi joitakin ajatuksia, jotka olen listannut alle. Mainittakoon kuitenkin ensin, kuten jo melko yleisesti on tiedossa, että metsäbioenergia on tutkimuksien mukaan ilmastopäästöiltään erittäin huono energiavaihtoehto. Erityisesti lyhyellä aikavälillä metsäbioenergia on fossiilisiin verrattava ilmastopäästäjä.

Äänekosken biotuotetehdas

Joitakin lainauksia tehdasta kuvaavasta dokumentista:

Tässä taitaa olla asian pihvi, eli sellun tuotantoa lisätään rajusti:

“Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin 0,5)”

Metsää täytyy hakata lisää:

“Puun käyttö 6,5 milj. m³ vuodessa (nykyisin 2,4)”

Seuraavat lainaukset kertovat, että vain yksi biotuotetehdas käyttää yli puolet Suomen metsien “kestävästä lisäyspotentiaalista” (en tiedä, mitä tässä tarkoitetaan “kestävällä”, sillä sanaa on joskus käytetty näissä yhteyksissä kuvaamaan myös taloudellisesti kestävää):

“Biotuotetehdas lisää kuitupuun käyttöä noin 4 milj. m³”
“Lisäys on pääasiassa havukuitupuuta”
“Havukuidun kestävä lisäyspotentiaali 7 milj. m³”

Seuraavat lainaukset kertovat, mihin ollaan menossa:

“Metsäteollisuuden vahvistamat tuotannon lisäykset kasvattavat puunhankintaa noin 10 milj. m3 vuodessa”
“Näiden investointien jälkeen Suomen kestävät hakkuumahdollisuudet ovat täysin käytössä”
“Tuontipuu varmistaa puunhankintaa”

Näiden yhteydessä oleva kuva kertoo, että tämä tilanne olisi totta jo hyvin pian, eli kohta ei enää voisi lisätä hakkuita metsäteollisuuden omien lähteiden mukaan.

“Biotuotetehdas vaikuttaa puunhankintaan koko maassa”
“Puusta jalostetaan kestävästi ja resurssitehokkaasti biomateriaaleja, -kemikaaleja ja -energiaa”

Tässä kuva eri tuotteiden osuuksista biotuotetehtaan biotuotteiden liikevaihdossa:

Lasketaanpa polton osuus: sähkö 48 % + tuotekaasu 18 % + lämpö 7 % + kuori 6 % = 79 prosenttia, eikä tässä edes otettu huomioon sitä, että osa mäntyöljystäkin (15 %) saattaa mennä polttoon. Jos mäntyöljy menisi kokonaisuudessaan polttoon, olisi poltettavien biotuotteiden osuus 94 prosenttia biotuotteiden liikevaihdosta.

Kuvaa-antava lainaus puunkäytön laajuudesta:

“Raakapuu kuljetetaan metsästä tehtaalle rekoilla ja junalla – 240 tukkirekkaa ja 70 junavaunullista päivässä.”

Äänekosken biotuotetehtaan tuotteet

Äänekosken biotuotetehtaaseen tuodaan sisään puuta ja ulos saadaan seuraavia tuotteita (joita olen kommentoinut lyhyesti sekä ilmastopäästöjen että syntyvien hiilivarastojen osalta):

    • kuorituotteet 1 – ”uusia biopolttoaineita kuoresta ja metsähakkeesta”
      • Päästöt: lyhyellä aikavälillä yhtä suuret päästöt kuin fossiilisista ja jatkossakin päästövähennys vain joitakin kymmeniä prosentteja.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • kuorituotteet 2 – ”tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi”
      • Päästöt: lyhyellä aikavälillä yhtä suuret päästöt kuin fossiilisista ja jatkossakin päästövähennys vain joitakin kymmeniä prosentteja. Eli vaikka tässä korvataan tehtaan aiemmin käyttämää fossiilista energiaa, niin mennään ojasta allikkoon – ilmaston kannalta muualta tuotu oikeasti vähäpäästöinen energia olisi parempi vaihtoehto.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • Tärpätti ja mäntyöljy
      • Päästöt: Osasta mäntyöljyä tehdään polttoainetta. Puumassasta tehdyt nestemäiset polttoaineet ovat ilmaston kannalta pahimpiin kuuluvia. Päästöt pitkälläkin aikavälillä fossiilisia suuremmat.
      • Hiilivarastot: Kaikkea ei polteta suoraan, joten ainakin lyhytaikaisia hiilivarastoja syntyy.
    • Hajukaasut – ”Rikkihappoa ja metanolia hajukaasuista tehtaan omaan käyttöön”
      • Päästöt: Ei ole tiedossa, mitä näillä tehdään, mutta metanolia käytetään myös polttoaineena, joten kasvihuonekaasupäästöjen mahdollisuus on ainakin olemassa.
      • Hiilivarastot: Ei ole tiedossa.
    • Ligniini – ”Uusia biotuotteita ligniinistä”
      • Päästöt: Ei ole selvää, mitä kyseiset tuotteet ovat, mutta ligniinillä on kuulemma hyvä lämpöarvo ja ainakin perinteisesti se kuulemma poltetaan selluteollisuudessa. Suuria päästöjä tiedossa, jos jatketaan polttolinjalla.
      • Hiilivarastot: Ei ole tiedossa.
    • Lietteet – ”Biokaasua lietteistä liikenteen polttoaineeksi”
      • Päästöt: riippuu siitä, mitä lietteille on tehty aiemmin. Jos ne ovat kaasuuntuneet ilmakehään, niin sitten tässä on jopa negatiivisten päästöjen mahdollisuus. Muussa tapauksessa päästöt lienevät maakaasuun verrattavia.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • Puhdistettu vesi – Ei kommentoitavaa.
    • Sakat ja tuhkat – ”Lannoitteita ja maanrakennusmateriaalia tuhkasta”
      • Päästöt: Lannoitteista pääsee yleensä kasvihuonekaasuja ilmakehään. Pitääkö tuhkaa käsitellä kovasti ennen kuin se käy maanrakennukseen? Käsittelyyn saattaa kulua energiaa, josta syntyy KHK-päästöjä.
      • Hiilivarastot: Lannoitteista varmaan osa jää maaperään. Maanrakennustuhka on myös hiilivarasto siltä osin kun se jää pitkäksi ajaksi maaperään.
    • Bioenergia: sähkö, höyry, kaukolämpö
      • Päästöt: Aluksi fossiilisia suuremmat ja vuosikymmenien päästä saatetaan saada jonkin verran päästövähennyksiä.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • Glaubersuola
      • Päästöt: Ei varmaankaan mainittavasti kasvihuonekaasupäästöjä.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • Sellun jatkojalostus 1 – ”Uusia tekstiilikuituja sellusta”
      • Päästöt: ei heti, mutta sitten kun tekstiilit poltetaan, syntyy suuret päästöt.
      • Hiilivarastot: osin lyhytaikainen, osin pitkäaikainen. Riippuu siitä, miten kauan tekstiileitä käytetään ja mitä niille tehdään käytön jälkeen.
    • Sellun jatkojalostus 2 – ”Biokomposiitteja sellusta”
      • Päästöt: ei ainakaan heti.
      • Hiilivarastot: tuotteiden käyttöikä taitaa olla melko vaihteleva, eli hiilivarasto olisi osin lyhytikäinen ja osin pitkäikäinen.
    • Sellu
      • Päästöt: ei heti.
      • Hiilivarastot: osin lyhytaikainen, osin pitkäaikainen.

Tästä jää sellainen kuva, että päätuotteena on sellu ja sen tuotannosta syntyvät sivuvirrat poltetaan suurimmaksi osaksi. Kovasti hehkutetut pitkäaikaiset biotuotteet näyttävät jäävän pahasti sivurooliin.

Posted in Ilmasto. Comments Off on Biotuotetehtaan tuotteet: tehdään sellua ja poltetaan jämät

Ikirouta-alueilla voimakasta lämpenemistä

Ikirouta-alueilla on tutkittu paljon ikiroudan sulamista ja monia muita siihen liittyviä asioita. Ikirouta-alueen lämpötiloja ei ole vielä tutkittu paljon (mutta kyseiset alueet ovat toki olleet mukana globaaleissa ja muissa vastaavissa lämpötila-analyyseissä). Uudessa tutkimuksessa on keskitytty ikirouta-alueiden lämpötilakehityksen arviointiin vuosien 1901 ja 2014 välillä. Tutkimuksessa käytettiin Climatic Research Unitin lämpötilahavaintoverkostoa sekä ERA Interim ja JRA-55 reanalyysejä (joissa on yhdistetty havainnot ja ilmastomallien simulaatiot).

Tutkimuksen tuloksien perusteella ikirouta-alueilla tapahtui tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä, jonka nopeus oli noin 0,13 celsiusastetta vuosikymmenessä aikavälillä 1901-2014. Vuosien 1979 ja 2014 välillä lämpeneminen nopeutui noin 0,4 asteeseen vuosikymmenessä. Vuosien 1901 ja 2014 välillä talvet lämpenivät eniten, mutta vuosien 1979 ja 2014 välillä syksyt lämpenivät eniten.

Korkeiden leveysasteiden ikirouta-alueet lämpenivät enemmän kuin vuoristojen ikirouta-alueet. Eniten lämpenemistä kokivat ikirouta-alueet Mongoliassa ja seuraavaksi eniten lämpenemistä tapahtui Venäjän, Alaskan, Kanadan ja Kiinan ikirouta-alueilla.

Ikirouta-alueet lämpenivät 1,7 kertaa maapallon keskimääräistä lämpenemistä nopeammin. Vuosien 1998 ja 2014 välillä, jolloin maapallon keskilämpötilassa oli lämpenemistauko, ikirouta-alueet lämpenivät noin 0,3 astetta per vuosikymmen.

Lähde:

Tutkimusartikkeli: Guo, D., Li, D. and Hua, W. (2017), Quantifying air temperature evolution in the permafrost region from 1901 to 2014. Int. J. Climatol. doi:10.1002/joc.5161. [tiivistelmä]

Posted in Ilmasto. Comments Off on Ikirouta-alueilla voimakasta lämpenemistä

Ensihavaintoja WWF:n lihaoppaasta

Julkisuudessa on ollut keskustelua WWF:n uudesta lihaoppaasta. Päätin katsoa, mitä oppaassa kerrotaan. Minulle oppaasta heräsi lähinnä kysymyksiä, joita käsittelen tässä kirjoituksessa.

Kun WWF:n lihaoppaan lataa, se näyttää tältä (esimerkkinä naudan kohta oppaassa):

Tässä minua hiukan kummastuttaa se, että miksi eri ympäristövaikutusten arviointipallot on esitetty sumennettuna? Sumennuksen takia minun oli vaikea nähdä eri värejä, kun katsoin kuvaa läppärilläni.

Arviointialueen alla on teksti, jossa on kerrottu muun muassa näin:

Naudalla on selkeästi suurimmat haitalliset ilmastovaikutukset ja vesistöjä rehevöittävät päästöt. Punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset.

Tämän perusteella on siis oletettavaa, että kun katsomme ilmaston ja rehevöitymisen yksityiskohtia, niin ylhäältä alaspäin ne muuttuvat ympäristölle suotuisammiksi, koska vasemmalla olevassa kokonaisarviossa ylimpänä on kaksi huonointa merkattu punaisella ja “vältä”-maininnalla, siitä kaksi alempaa keltaisella ja kaikkein alimmaiset vihreällä. Aivan oikealla olevista nuolista klikkaamalla tilanne selkiytyy; arviointipallojen sumuisuus häviää ja lisää tekstiä tulee esiin. Voimme siis tarkistaa tilanteen ilmaston ja rehevöitymisen osalta, jotka oli haluttu korostaa tekstissä. Klikataanpa siis kaikki kohdat auki ja tarkastetaan tilanne. Katsotaan ensin arviointipallot. Olen koonnut niiden värit alla olevaan kuvaan:

Huomaamme yllättäen, että eri kategorioissa ilmasto- ja rehevöitymisvaikutus onkin arvioitu samansuuruiseksi, vaikka ensin näkynyt teksti vihjasi muuta. Ehkä niiden tarkat arviot kuitenkin tukevat tuota vihjattua käsitystä. Etsin tarkkoja arvioita oppaasta turhaan. Tarkennusteksteistä (erillisellä sivulla) löytyy vain raja-arvot erilaisille palloille. No, ei voi mitään. Tästä kohdasta herää siis kysymys: miksi ensin näkyvässä tekstissä on korostettu naudan ilmasto- ja rehevöitymisvaikutuksia, vaikka ne on arvioitu eri kategorioissa samansuuruisiksi?

Katsotaan seuraavaksi nuolien klikkaamisesta paljastuvia lisätekstejä. Lisäteksteissä kerrotaan tarkemmin kunkin kategorian ympäristövaikutuksista. Huomasin teksteistäkin yhden ihmettelyä herättävän piirteen. Osassa kategorioista on mainittu haitalliset ilmasto- ja rehevöitymisvaikutukset näin:

Naudanlihan tuotannolla on aina suuret ilmastovaikutukset. Lisäksi tuotanto aiheuttaa paljon vesistöjä rehevöittäviä päästöjä.

Kummallista kyllä, vaikka kaikki kategoriat on arvioitu samanarvoisiksi ilmasto- ja rehevöitymisvaikutusten osalta, niin silti ylläoleva maininta niistä on laitettu vain kategorioihin Muut EU-maat, Ruotsi ja Suomi. Maininta puuttuu kategorioista Luomu, Luonnonlaidunliha ja Etelä-Amerikka.

Tarkistin asian muiden tuotteiden kohdalta. Kaikissa tuotteissa ilmasto- ja rehevöitymisvaikutukset ovat eri kategorioissa samat. Lisäteksteissä ne mainitaan joidenkin kategorioiden kohdalla silloin kun vaikutus on arvioitu joko keltaiseksi tai punaiseksi. Luomun huono vaikutus ilmastoon tai rehevöitymiseen on jätetty mainitsematta kaikkien tuotteiden kohdalla, vaikka saman tuotteen kohdalla se olisikin mainittu joissain muissa kategorioissa. Tässä yhteenveto eri tuotteista, joille lisäteksteissä on joissain kategorioissa mainittu huonosta vaikutuksesta:

  • Nauta: ympäristövaikutus sama eri kategorioissa: ilmasto, rehevöityminen, Huono vaikutus mainittu: Muut EU-maat, Ruotsi, Suomi, Huono vaikutus jätetty mainitsematta: Etelä-Amerikka, Luomu, Luonnonlaidunliha
  • Sika: ympäristövaikutus sama eri kategorioissa: ilmasto, rehevöityminen, Huono vaikutus mainittu: Muut EU-maat, Suomi, Huono vaikutus jätetty mainitsematta: Suomi – ilman soijaa tai vastuullisella soijalla, Luomu
  • Lammas: ympäristövaikutus sama eri kategorioissa: ilmasto, rehevöityminen, Huono vaikutus mainittu: Uusi-Seelanti, Suomi, Huono vaikutus jätetty mainitsematta: Luomu, Luonnonlaidunliha
  • Juusto: ympäristövaikutus sama eri kategorioissa: ilmasto, rehevöityminen, Huono vaikutus mainittu: Ruotsi, Suomi, Huono vaikutus jätetty mainitsematta: Muut EU-maat, Luomu

On siis pakko kysyä: miksi huonot ilmastovaikutukset on mainittu joidenkin tuotteiden kohdalla vain osassa kategorioita, vaikka kyseinen huono vaikutus koskee tuotteen kaikkia kategorioita?

Emme myöskään voi välttyä kysymästä: miksi Luomun huonot ilmastovaikutukset on jätetty järjestelmällisesti mainitsematta?

Etsin oppaasta myös tietoa, mistä tietolähteistä arviot on koottu, mutta laihoin tuloksin. Tämä oli ainoa minkä löysin erilliseltä sivulta:

WWF:n Lihaoppaan lähteet

WWF on kansainvälinen ympäristöjärjestö, joka pohjaa työnsä kansainväliseen tutkimukseen. Myös WWF:n Lihaoppaan taustaselvityksissä on koottu tärkein ajankohtainen tutkittu tieto, mukaan lukien suomalaisten tutkimuslaitosten selvityksiä.

WWF:n Lihaopas pohjaa erityisesti aiheesta tehtyyn tutkimukseen: Röös E, Ekelund L, Tjärnemo, H (2013) Communicating the Environmental Impact of Meat Production: Challenges in the Development of a Swedish Meat Guide. Journal of Cleaner Production.

Eli ainoastaan yksi lähteistä on mainittu, joten on kysyttävä: Miksi muita lähteitä ei anneta?

Pikaisella tarkastelulla löysin siis heti monta kummallisuutta tästä oppaasta. Lähteiden ja tarkkojen numeroarvojen puuttumisen takia oppaan tietojen tarkempi tarkastaminen on työlästä. Esitystapakin oli harhaanjohtava.

Posted in Ilmasto, Ympäristö. Comments Off on Ensihavaintoja WWF:n lihaoppaasta