Ilmastonmuutoksenkieltäjät ja konsensustutkimuksen vääristely – osa 2

Kirjoitin muutama vuosi sitten siitä, kuinka ilmastonmuutoksenkieltäjillä on tarve vääristellä vuonna 2013 julkaistua kuuluisaa tutkimusta (Cook ja muut, 2013), jossa selvitettiin tutkimusartikkelien tiivistelmien perusteella, kuinka suuri osa niistä tukee ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Tuossa kirjoituksessani oikaisin yhden esitetyistä väitteistä. Kirjoitukseni jälkeen vääristely on jatkunut ja tässä kirjoituksessani käsittelen Antero Ollilan vuonna 2017 tekemää blogikirjoitusta aiheesta.

Edellisessä kirjoituksessani kävin läpi lähinnä Cookin ja kumppanien tutkimuksen tuloksia, mutta nyt taitaa olla aika käydä läpi hiukan siinä käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Menetelmät on kuvattu tutkimusartikkelin luvussa 2 ja se on vapaasti kaikkien luettavissa.

Tutkimukseen kuuluneet tutkimusartikkelit valittiin siten, että tutkimusartikkelitietokanta Web of Sciencesta etsittiin artikkeleita hakutermeillä “global warming” ja “global climate change”. Jälkimmäinen termi valittiin siksi, että yleisempi termi “climate change” olisi tuottanut aivan liikaa hakutuloksia. Artikkeleille tehtiin ensin kevyt esikarsinta, jossa poistettiin muun muassa sellaiset, joissa ei ole tiivistelmää ja artikkelit, jotka eivät oikeasti olleet tutkimusartikkeleita. Tietokantahauissa oli alunperin löytynyt 12465 artikkelia ja tämän esikarsinnan jälkeen niitä oli 11944 kappaletta.

Tämän jälkeen joukko Skeptical Science -verkkosivuston vapaaehtoisia, mukaan lukien minä, alkoi lukea tutkimusten otsikoita ja tiivistelmiä ja luokittelemaan artikkeleita sen mukaan, minkälaisen kannan ne ottavat ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Olen kuvannut luokittelun edellisessä kirjoituksessani. Jouduimme rajoittamaan tutkimuksiin tutustumisen niiden tiivistelmiin, sillä koko artikkelien lukeminen olisi ottanut liian paljon aikaa (toivottavasti joku joskus toteuttaa vastaavan tutkimuksen, jossa otetaan kaikki “climate change” termillä löytyvät artikkelit ja vieläpä lukevat artikkelit kokonaan).

Web of Sciencesta tehtyjen hakujen yksi ongelma on se, että tuloksiin eksyy paljon sellaista, joka ei ole oleellinen ilmastonmuutoksen kannalta siitä huolimatta, että hakutermeillä yritetään rajoittaa artikkelit mahdollisimman hyvin vastaamaan haluttua. Ilmastonmuutos on niin laaja aihealue, että se voidaan mainita sivumennen lähes minkä tahansa tieteenalan artikkeleissa. Sellainen artikkeli, jossa ilmastonmuutos mainitaan vain sivumennen artikkelin jossain osassa, ei sitten välttämättä mainitse ilmastonmuutosta tiivistelmässään. Tuloksena on suuri määrä artikkeleita, jotka eivät edes ole ilmastotieteen alalta, eikä niissä ole mitään mainintaa ilmastonmuutoksesta tiivistelmässä. Tutkimuksen tuloksien perusteella 66,4 prosenttia artikkeleista ei ottanut ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen mitään kantaa, eli hyvin suuri osa hakutuloksista ei vastannut sitä, mitä tietokantahaulla haluttiin. Tämä on valitettavasti tilanne jokaisen tutkimusartikkelitietokannan ongelma. Niinpä tämä artikkelien luokittelumme olikin tavallaan myös hakutuloksien karsinnan toinen vaihe.

Katsotaanpa seuraavaksi yhtä Antero Ollilan blogikirjoituksen virheellistä väitettä:

Tutkimustulosten mukaan 3896 julkaisua eli 32,6 % oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on kokonaan tai osittain ihmisen aiheuttama, 7930 julkaisua eli 66,4 % ei ottanut asiaan kantaa, epävarmoja tapauksia oli 40 eli 0,3 % ja 78 eli 0,7 % julkaisuista ei pitänyt ihmistä missään tapauksessa syyllisenä. Miten näistä luvuista on saatu 97 %? Yksinkertaisesti niin, että ne julkaisut, jotka eivät ottaneet asiaan kantaa eli 7930 julkaisua siirrettiin syrjään ja näin otoksen kooksi manipuloitiin 11944 – 7930 = 4014. Tämän jälkeen laskettiin ns. ”konsensus-%” = 100*3896/4014 = 97,1 %. Näin tehdään poliittista ilmastonmuutostiedettä ja media toistelee tätä lukua ”tieteellisenä totuutena”. Sic.

Ollila luettelee siis lukuja Cookin ja muiden tutkimusartikkelin tiivistelmästä, muttei selvästikään ole tutustunut tutkimuksen menetelmien kuvaukseen. Hänen virheensä tässä on se, ettei hän ymmärrä hakutuloksien sisältävän paljon muutakin kuin ilmastotutkimusta. Hän luulee virheellisesti, että aiheen kannalta oleellisia artikkeleita on “siirretty syrjään”. Blogikirjoituksensa alla olevassa keskustelussa hän vielä korostaa tätä tietämättömyyttään:

Kyseessä on ilmastonmuutostieteen tutkimuksista. Jos niissä ei haluta ottaa kantaa, ei pystytä ottamaan kantaa ja tai tutkijat eivät pysty tunnistamaan ilmastonmuutosta aiheuttavia tekijöitä, niin ne ovat asiantuntijoiden käsityksiä asiasta. Tässä mielessä ne ovat samanarvoisia muiden tutkimustulosten kanssa.

Ollila siis alkoi pyörittelemään tutkimusartikkelin tiivistelmässä mainittuja numeroita ymmärtämättä, mitä ne tarkalleen ottaen tarkoittavat, vaan luuli virheellisesti, että kaikki artikkelit ovat “ilmastonmuutostieteen tutkimuksia”. Tällaisia simppeleitä virheitä tapahtuu kaikille, mutta Ollilan tapauksessa on ikävää se, että hän lähti tämän virheensä perusteella syyttelemään muita “manipuloinnista” yms. Itse asiassa lähes koko Ollilan kirjoitus perustuu hänen väärinkäsitykseensä, joten sitä ei tarvitse käsitellä tämän pidemmälle (samaten Ollilan kirjoituksen keskusteluosassa on muita samaan väärinymmärrykseen sortuneita). Mainittakoon kuitenkin vielä, että kirjoituksessaan hän toistaa saman virheellisen väitteen, jota edellinen kirjoitukseni käsitteli.

Posted in Ilmasto. Comments Off on Ilmastonmuutoksenkieltäjät ja konsensustutkimuksen vääristely – osa 2

Ilmastonmuutoksenkieltäjät ja harhaanjohtavat kuvaajat – maapallon keskilämpötilan määrittäminen

Oletetaan, että meillä on suorakaiteen muotoinen alue, jonka keskilämpötilan haluamme selvittää. Suorakaiteeseen kuuluu kaksi samankokoista aluetta. Toisen lämpötila on 9 celsiusastetta ja toisen 11 celsiusastetta. Tästä on helppo laskea päässälaskuna, että koko alueen keskilämpötila on 10 celsiusastetta. Oletetaan, että meillä on neljä lämpötilan mittausasemaa kummallakin alueella seuraavan kuvan esittämällä tavalla (lisäksi oletamme että asemien lämpötilamittaukset ovat absoluuttisen tarkkoja – mittaustarkkuus ei vaikuta tämän esimerkin lopputuloksiin):

Keskilämpötilan määrittämiseksi on kuvassa esitetty kaksi eri tapaa: lasketaan kaikkien asemien keskiarvo (KA) tai lasketaan ensin kummankin alueen keskiarvo erikseen ja sitten alueiden keskiarvojen keskiarvo (ALUE). Tässä tapauksessa molemmat saavat lopputulokseksi tasan 10 celsiusastetta.

Otetaanpa sitten yksi mittausasema pois kylmemmältä alueelta ja toistetaan laskelmat, kuten seuraavassa kuvassa on tehty:

Aseman poistamisen vaikutus näkyy kaikkien asemien keskiarvossa hiukan nousseena keskilämpötilana (10,14 astetta), muttei näy alueellisessa keskiarvossa, joka on edelleen tasan 10 astetta. Jos kylmemmän alueen asemia poistetaan kaksi, yksinkertainen keskiarvo antaa vielä enemmän pielessä olevan arvon (10,33 astetta).

Tämä esimerkki näyttää sen, että maapallon keskilämpötilaa ei voi laskea yksinkertaisena kaikkien mittausasemien keskiarvona, vaan on käytettävä alueellista keskiarvoistamista. Muuten on riski, että uusien mittausasemien lisäämiset ja vanhojen lakkauttamiset vaikuttavat liikaa lopputulokseen.

Edellä kuvatun tapainen alueellinen keskiarvoistaminen on käytössä kaikissa maapallon pintalämpötilan analyyseissä. Tapa, jolla alueellinen keskiarvoistaminen on toteutettu vaihtelee eri analyysien välillä, mutta perusperiaate on sama. HadCRUT4, NOAA ja JMA jakavat maapallon pinnan ristikoksi, kun taas GISS laskee tasavälein asetettujen pisteiden keskiarvot laskemalla kaikki tietyn mittaisen säteen sisään pisteesta osuvat mittausasemat.

Tässä esimerkiksi NOAAn menetelmän kuvaus (Vose ja muut, 2012):

Finally, the temperature anomalies are averaged together in a manner that accounts for the uneven distribution of stations in space (e.g., as in Jones et al. 2012). The first step in this process entails subdividing the land surface into grid boxes that are five degrees of latitude by five degrees of longitude in size, and then assigning each station to a grid box based on the station’s coordinates. An average temperature anomaly is then computed for each grid box, year, and month using all of the stations available in the grid box at that time. Because each grid box has only one value for each year and month, regardless of how many stations were in the grid box, global averages are not unduly influenced by large numbers of stations in some regions.

Ilmastonmuutoksenkieltäjillä on tähän liittyen yksi jo kauan kieltänyt kuvaaja (kuvaajan teki alunperin tunnettu ilmastonmuutoksenkieltäjä Ross McKitrick), joka käyttää virheellisesti kaikkien asemien yksinkertaista keskiarvoa. Kuvaaja on esitetty seuraavassa:

Kuvaajassa esitetään maapallon mittausasemien keskilämpötila punaisilla palkeilla ja mittausasemien määrä sinisillä vinoneliöillä. Vuoden 1990 tienoilla molemmissa tapahtuu merkittävä muutos ja kuvaajan perusteella on väitetty, että ilmaston lämpeneminen johtuisikin vain mittausasemien vähenemisestä Neuvostoliiton luhistumisen myötä, koska sen seurauksena paljon asemia suljettiin “kylmiltä” seuduilta.

Tämä on tietenkin väärin, koska alueellisen keskiarvoistamisen ansiosta asemien väheneminen ei vaikuta merkitsevästi, ellei tiettyjen alueiden kaikki mittausasemat poistu. Seuraavassa kuvaajassa olen lisännyt GISS-lämpötila-analyysin oikein lasketun maapallon keskilämpötilan edellisen kuvaajan päälle ja siitä nähdään, että alueellisen keskiarvoistuksen menelmällä laskettu maapallon keskilämpötila ei tehnyt merkittävää hyppäystä vuoden 1990 tienoilla:

Edellä esitetty virheellinen kuvaaja jatkaa seikkailuaan ilmastonmuutoksenkieltäjien väitteissä. Esimerkiksi viime vuonna sitä on esitellyt tutkija Mauri Timonen esityksessään. Hän kommentoi kuvaajaa näin:

Otetaan tähän yhteyteen yksi laajempikin tarkastelu keskilämpötilojen mittaamisen häilyvyydestä. Globaalin keskilämpötilan mittaamista vaikeuttaa muun muassa ilmastoasemien määrän ja mittaustekniikoiden muutokset. Tämä kuva on herättänyt keskustelua (1, 2 ) siitä, kuinka paljon maaseutuilmastoasemien lakkauttaminen Venäjällä, Kiinassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa on vaikuttanut laskennalliseen globaaliin keskilämpötilaan. Ainakin kuvan perusteella muutos on ollut dramaattinen. Jäljelle jääneiden kaupunkiasemien kaupunkisaarekeilmiön laskennallista lämpötilaa nostava vaikutus voi olla hyvinkin merkittävä, jopa Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun 1.5 asteen luokkaa! Ilmastopolitiikan perustaminen näihin epätasaisesti jakautuneiden mittaustuloksiin on umpisilmäistä hasardipeliä!

Mauri Timonen on jo kauan kuulunut ilmastonmuutoksenkieltäjien leiriin, mutta silti tutkijalta sentään odottaisi, että hän tietäisi edes yksinkertaisimmat perusteet kritisoimistaan asioista. Näin ei kuitenkaan selvästi ole, sillä Timosen kommentit osoittavat selvästi, ettei hän tunne maapallon keskilämpötilan laskentamenetelmiä.

Posted in Ilmasto. Comments Off on Ilmastonmuutoksenkieltäjät ja harhaanjohtavat kuvaajat – maapallon keskilämpötilan määrittäminen

Ilmastonmuutoksenkieltäjät ja valikoiva datasettien valinta: MASIE ja merijään väheneminen

Yksi ilmastonmuutoksenkieltäjien taktiikka vääristellä ilmastonmuutokseen liittyviä asioita on kaivaa tietystä asiasta joku mittaussarja, joka näyttää ilmastonmuutoksenkieltäjille mieluisan tuloksen ja sitten esitellä tuota mittaussarjaa totuutena, vaikka se olisi ainoa mittaussarja, joka näyttää niin.

Merijään tapauksessa tuollaisen mahdollisuuden tarjoaa MASIE-mittaussarja. Merijään muutoksia pitkällä aikavälillä seurataan NSIDC:n toimesta sen Sea Ice Index -sivustolla. Näiden lisäksi on myös olemassa muita merijään muutoksia seuraavia tahoja, joista yksi on MASIE, jonka tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus arktisen merijään tilanteesta juuri nyt. MASIEn tarkoitus on auttaa sään ennustamisessa.

Pitkän aikavälin muutoksien seurantaan MASIE ei kuitenkaan tekijöidensä mukaan sovellu. Datassa on virheitä ja vääristymiä, jotka muuttuvat ajan kuluessa. MASIEn sivustolla annetaan tarkempia yksityiskohtia tähän liittyen. Sivustolla tarkennetaan myös, ettei ole järkevää verrata MASIEn arvoja toisiinsa, jos arvot ovat ajallisesti erillään toisistaan enemmän kuin muutama viikko. Katso myös Tamino (2017) tähän liittyen.

Toinen seikka on se, että MASIEn dataa on tarjolla vain vuodesta 2006 lähtien, joten se on siksikin hölmö valinta pitkän aikavälin trendien arviointiin.

Ilmastonmuutoksenkieltäjät keksivät käyttää Masieta tarkoituksiinsa vuonna 2015. Ron Clutz esitti blogissaan MASIEn vuosikeskiarvoja esittävän kuvaajan. Kuvaajassa näkyy nouseva trendi, joka tietysti Clutzin mielestä tarkoitti, että arktisen merijään väheneminen on loppunut ja se on “toipumassa”:

Tamino (2015) kritisoi Clutzin kirjoitusta:

Taas kerran kikkana on käyttää dataa, joka kattaa vain lyhyen ajanjakson – tässä tapauksessa alle 10 vuotta – ja samalla jättää ottamatta huomioon pidemmän ajanjakson kattavan datan. Sitten liian lyhyttä dataa käytetään, jotta voidaan kertoa kuinka trendi onkin menossa sinne suuntaan, minne itse halutaan.

Ilmastonmuutoksenkieltäjien väärät väitteethän eivät ikinä kuole ja niinpä Suomessa Simo Ruoho on hiljattain käyttänyt tätä samaa kikkaa Twitterissä (ulkomaiselta sivustolta kopioidussa kuvaajassa):

Posted in Ilmasto. Comments Off on Ilmastonmuutoksenkieltäjät ja valikoiva datasettien valinta: MASIE ja merijään väheneminen

Ilmastonmuutoksenkieltäjät ja väärässä olemisen taide – termien vääristely

Ilmastonmuutoksenkieltäjät levittelevät aktiivisesti väärää tietoa jokseenkin kaikista ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Tässä kirjoituksessa, joka toivottavasti on pitkän sarjan ensimmäinen osa, käsittelen aiheeseen liittyvää terminologiaa suomalaisten ilmastonmuutoksenkieltäjien väitteiden kautta. Ennen kuin pääsemme varsinaiseen asiaan, on syytä kertoa, että termi ilmastonmuutoksenkieltäjä viittaa yleensä ja varsinkin tässä kirjoituksessa henkilöön, joka kieltää ihmiskunnan aiheuttaneen suurimman osan viimeaikaisesta ilmaston lämpenemisestä ja sitä seuraavasta ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutoksen terminologiaa

Ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin viitataan monilla eri termeillä ja tässä käsittelemme lyhyesti kahta niistä: ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutos. Ilmakehän nouseva hiilidioksidipitoisuus aiheuttaa maapallon pinnalle lisää lämpösäteilyä, mikä nostaa maapallon pinnan lämpötilaa. Tätä kutustaan ilmaston lämpenemiseksi. Ilmaston lämpeneminen puolestaan aiheuttaa muita muutoksia ilmaston tilassa, kuten muutoksia sade- ja tuuliolosuhteissa. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Otetaan tähän vielä viralliset määritelmät:

  • Ilmaston lämpeneminen: IPCC määrittelee termin ilmaston lämpeneminen tarkoittamaan globaalin keskimääräisen pintalämpötilan nousua.
  • Ilmastonmuutos: IPCC määrittelee termin ilmastonmuutos tarkoittamaan muutosta ilmaston tilassa, joka ilmenee muutoksina ilmaston ominaisuuksissa. Tässä ei siis viitata vain lämpötilaan, vaan ilmaston ominaisuuksiin yleensä. Termin ilmasto IPCC taas määrittelee tarkoittamaan sään keskimääräistä muutosta ja mainitsee tämän koskevan esimerkiksi lämpötilaa, sadetta ja tuulta.

Termien vääristelyä

Ilmastonmuutoksenkieltäjien keskuudessa levitellään vääriä väitteitä yllä mainituista termeistä. Ensimmäinen esimerkki on aikoinaan YLEn surullisenkuuluisissa MOT:n ilmasto-ohjelmissa ilmastoaiheita vääristelleen Matti Virtasen kirjoitus Twitterissä, jossa hän väittää virheellisesti termin “ilmastonmuutos” tarkoittavankin sitä mitä termi “ilmaston lämpeneminen” tarkoittaa (ja tämänkin hieman epätarkasti):

Virtanen määrittelee termin haluamakseen, jotta voi sitten luoda harhakuvan, ettei ilmastonmuutoksella olisikaan vaikutusta helteisiin. Harhakuva on tietysti väärin, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa väkisinkin helteisiin ilmaston lämpenemisen kautta. Ilmaston lämmetessä lämpötila ylittää hellerajan useammin, mutta toki vain niillä alueilla, joissa lämpenemistä on tapahtunut. (Sitä on tapahtunut suurimmassa osassa maapalloa, vaikka Virtanen yrittääkin johtaa ihmisiä harhaan myös tässä globaali/paikallinen ilmiö -asiassa.)

Myöskin YLEn MOT-ohjelmissa ilmastoaiheita vääristelemässä ollut Martti Backman on myöhemmin kirjoittanut Talouselämässä julkaistussa vääriä väitteitä vilisevässä kirjoituksessaan muun muassa näin:

Kun ilmaston lämpenemisestä ei voi enää puhua kovin vakuuttavasti, ovatkin alarmistit vaihtaneet huolen aiheensa ilmaston muutokseksi.

Tämä väite on kopio englanninkielellä erityisesti Yhdysvalloissa esitetyistä väitteistä. Tutkimme tätä väitettä muutama vuosi sitten ja tuloksiemme perusteella ilmaston lämpenemiseen viittaavaa englanninkielistä “global warming” -termiä käytetään edelleen tieteellisessä kirjallisuudessa, mediassa ja aktivistien verkkosivuilla. Lisäksi termi “climate change” (ilmastonmuutos) on ollut käytössä yhtä kauan, ellei kauemmin kuin “global warming”. Kukaan ei ole ikinä edes yrittänyt esittää todisteita sille, että termit olisi vaihdettu, eikä sitä tee myöskään Backman, vaan kyseessä on hatusta tempaistu salaliittoväite.

Ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutos tarkoittavat eri asioita, vaikka yllä mainitut toimittajat yrittävätkin antaa asiasta eri kuvan. He ovat toimittajia, joten heillä pitäisi olla kyky tarkistaa väitteensä asian kannalta oleellisista lähteistä. Netistä takuulla löytyy tahoja, jotka antavat vääriä määritelmiä kyseisille termeille, mutta näillä toimittajilla pitäisi olla kyky lähdekritiikkiin. He eivät tosin edes anna väitteilleen lähteitä.

Posted in Ilmasto. Comments Off on Ilmastonmuutoksenkieltäjät ja väärässä olemisen taide – termien vääristely

Lyhyt kommentti ilmastonmuutoskeskustelusta

Puolitoista vai kaksi astetta? Jos voimme rajoittaa ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen, niin ilmastokatastrofi on vältetty, vai mitä? Jopa asiasta näennäisesti perillä olevat keskustelevat ikään kuin ilmastonmuutos vaikuttaisi haitallisesti vasta sitten kun tietyt lämpötilarajat tulevat vastaan.

Ilmastonmuutos on kuitenkin jo menossa, jos ei ehkä vielä aivan täysillä, niin hyvää vauhtia kuitenkin. Biosfäärissä esiintyy jo nyt eliölajien populaatioiden pienenemistä, elinalueiden kutistumista ja muita muutoksia. Jäätiköt kutistuvat ja merenpinta nousee.

Miten lämpötilan rajoittaminen kahteen asteeseen helpottaa jo kuolleiden luontokappaleiden tilannetta? Saavatko eliölajit elinalueensa takaisin, kun olemme rajoittaneet lämpenemisen onnistuneesti puoleentoista asteeseen?

Paranevatko terveytensä menettäneet ihmiset? Heräävätkö kuolleet takaisin henkiin? Kasvavatko jäätiköt takaisin? Laskeeko merenpinta? Saavatko korallit värinsä takaisin?

Minä seuraan päivittäin uusia ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimustuloksia ja siellä raportoidaan jatkuvasti jo havaituista ilmastonmuutoksen erilaisista haitallisista vaikutuksista. Ilmastonmuutos niittää satoa jo nyt ja mitä me teemme?

Me keskustelemme asiasta tulevaisuuden ongelmana.

Posted in Ilmasto. Comments Off on Lyhyt kommentti ilmastonmuutoskeskustelusta

Lämpötilakehitys vuoden 2016 jälkeen viittaa lämpenevään tulevaisuuteen

Maapallon ilmastojärjestelmään on kertynyt melko tasaisesti lämpöä viime vuosikymmenien aikana. Tästä huolimatta vuoden 1998 jälkeinen näennäinen maapallon keskimääräisen pintalämpötilan (Global Mean Surface Temperature, GMST) nousun hidastuminen on ollut ilmastonmuutoksenkieltäjien yleisimpiä väitteitä. Julkaisimme tästä aiheesta hiljattain kaksiosaisen tutkimusartikkelin (artikkeli 1, artikkeli 2).

Monet tekijät vaikuttavat GMST:hen koko ajan, minkä takia GMST:ssä näkyy paljon vaihtelua, varsinkin lyhytaikaista vaihtelua. Tämän vaihtelun takia on lähes aina mahdollista väittää myös pitkäaikaisen lämpenemisen aikana, ettei ole lämmennyt vuoden X jälkeen (kts. esim. ns. escalator-graafi). Lämpenevässä ilmastossa X täytyy muuttaa aina silloin tällöin, koska ilmaston lämmetessä GMST:hen ilmaantuu ajoittain uusi lämpöpiikki, joka on edellisiä korkeampi. Ilmastonmuutoksenkieltäjät eivät siis voi pitää samaa arvoa vuodelle X koko ajan.

Tällä hetkellä olemme siirtymävaiheessa. Jotkut ilmastonmuutoksenkieltäjät roikkuvat edelleen vanhentuneessa arvossa X = 1998, kun taas jotkut ovat jo alkaneet käyttää arvoa X = 2016 (ja jotkut heistä kumma kyllä häilyvät jonkinlaisessa välitilassa ja väittävät, että lämpötila on laskenut takaisin “hiatus-tasolle”, mutta tämä vaatii yleensä luovaa, Y-akselin venytystä sisältävää kuvaajakikkailua).

Vuoden 2016 kirsikanpoiminta on sama kuin vuoden 1998 kirsikanpoiminta – voimakas El Niño, jonka tiedetään nostavan GMST:tä väliaikaisesti. Tämä mielessäni päätin verrata vuoden 2016 jälkeistä lämpötilakehitystä vuoden 1998 jälkeiseen lämpötilakehitykseen. Otin mielenkiinnosta vertailuun mukaan vielä vuosien 1982-1983 voimakkaaseen El Niñoon liittyvän lämpötilakehityksen. Nämä kaikki kolme voimakasta El Niñoa ovat tapahtuneet nykyisen ilmaston lämpenemisjakson aikana.

Katsotaan ensin, miten nämä kolme tapahtumaa vertautuvat toisiinsa vuoden 2016 lämpötilakehitykseen sopivassa aikaikkunassa. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty kaikkien kolmen tapahtuman lämpötilakehitys niin, että ne on sovitettu toisiinsa vuosien 2016-2018 välistä aikajaksoa vastaavan keskiarvon avulla. Vuoden 1998 arvot on pidetty muuttumattomana ja kahden muun aikasarjan arvoihin on lisätty/vähennetty niin, että niiden keskiarvot ovat lisäyksen/vähennyksen jälkeen samat. Kuvaajan Y- ja X- akselit näyttävät vuoden 1998 tapahtuman lämpötilakehityksen arvoja.

Näemme kuvaajasta, että voimakkaan El Niñon lähellä GMST:n kehitys on melko samanlaista eri aikakausina. Tämä ei ole kovin yllättävää näin lyhyen aikaikkunan tapauksessa. Vertaillaan seuraavaksi tapahtumia vuoden 1998 jälkeiseen lämpötilakehitykseen sopivalla aikaikkunalla. Aikaikkunamme on nyt 1997-2018, eli 21 vuotta. Meillä ei tietenkään ole niin paljoa mittauksia vuoden 2016 jälkeen, mutta kahden muun El Niñon jälkeen mittauksia on tarpeeksi (sivuhuomautuksena todettakoon, että tähän vertailuun voitaisiin lisätä vielä vuosien 1972-1973 El Niñon jälkeinen lämpötilakehitys ja lopputulos säilyisi jokseenkin samana). Tehkäämme siis 21 vuotta kattava kuvaaja kahden aiemman El Niñon lämpötilakehityksestä ja piirretään 2016 jälkeinen kehitys siihen päälle. Merkitään X-akseli alkamaan vuodesta 2015 ja sovitetaan kuvaajat vuoden 2016-tasolle niin, että Y-akselilla on vuoden 2016 tilannetta vastaavat arvot. Tässä kuvaajassa (esitetty alla) X-akseli jatkuu pitkälle tulevaisuuteen ja voimme kutsua tätä kuvaajaa “ennusteeksi”. Näetkö sinä, mihin suuntaan lämpötila todennäköisesti muuttuu jatkossa?

Minun mielestäni kuvaaja kertoo, että jos mennyt lämpötilakehitys ylipäätään voi kertoa meille jotain tulevaisuudesta, niin mitä todennäköisimmin jatkossa on tiedossa lisää lämpenemistä. Niin kävi vuoden 1997-1998 El Niñon jälkeen ja niin kävi myös vuoden 1982-1983 El Niñon jälkeen. Ei ole mitään syytä olettaa mitään muuta myöskään vuoden 2015-2016 El Niñon jälkeen. Jos mennyt voi kertoa meille mitään, niin se on lämpenevä tulevaisuus.

Posted in Ilmasto. Comments Off on Lämpötilakehitys vuoden 2016 jälkeen viittaa lämpenevään tulevaisuuteen

Lisää vesivoimaa päästöttömäksi väittäviä energiayhtiöitä

Kirjoitin äskettäin Fortumin väittävän virheellisesti eri energiamuotojen, muun muassa vesivoiman, olevan päästöttömiä. Tässä esimerkkejä muiden energia-alan yritysten verkkosivuilta löytyneitä päästöttömyysväitteitä vesivoimaan liittyen:

Kemijoki Oy

https://www.kemijoki.fi/vesivoima.html

“Päästöttömällä vesivoimalla korvataan fossiilisia polttoaineita, joten vesivoima vähentää osaltaan hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta.”

Vattenfall

Vattenfall on mielenkiintoinen tapaus. Heiltä löytyy nimittäin sivu, jossa vesivoiman hiilidioksidipäästöt mainitaan sekä vähäisiksi että nollaksi:

https://www.vattenfall.fi/sahkosopimukset/tuotantomuodot/vesivoima/

“Vesivoima on uusiutuva energialähde, joka on taloudellisesti houkuttelevaa ja toimitusvarmaa sekä aiheuttaa ainoastaan vähäisiä CO2-päästöjä.”

“Vesivoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidia”

[SARKASMI]Onko siis niin, että vesivoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidia, mutta syntyy hiukan CO2:ta?[/SARKASMI]

Energiateollisuus

https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/energiantuotanto/sahkontuotanto/ydinvoima

“Ydinvoima on tällä hetkellä vesivoiman ohella merkittävin päästöttömän sähköntuotannon muoto.”

Ja alla on sitten esitetty kuva, jossa sekä ydinvoimalle että vesivoimalle on esitetty nollasta poikkeavat, vaikkakin vähäiset, päästöt.

Ekosähkö

https://www.ekosahko.fi/miksiekosahko/vesivoima

Melko epäselvä maininta päästöttömyydestä:

“Siksi jo olemassa olevaa päästötöntä vesivoimaa kannattaa hyödyntää, kunhan pyrimme samalla parantamaan vesistöjen ekologista tilaa mm. säännöstelykäytäntöjä kehittämällä.”

Pohjolan voima

https://www.pohjolanvoima.fi/investoinnit/vesivoiman-investoinnit

“Vesivoimalaitokset ovat pitkäikäisiä ja tuottavat luotettavasti uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.”

Sähkövertailu.fi

https://sahkovertailu.fi/vihrea-sahko

“Vesivoimalaitokset ovat pitkäikäisiä ja tuottavat luotettavasti uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.”

Energiamaailma

https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/uusiutuvat-energialahteet/vesivoima/

“Päästöjä ei synny lainkaan.”

Posted in Ilmasto. Comments Off on Lisää vesivoimaa päästöttömäksi väittäviä energiayhtiöitä

Fortum fuskaa päästölaskennassa

Fortumille ei riitä joidenkin tuotteidensa vähäiset hiilidioksidipäästöt, vaan päästöjen vähyyttä liioitellaan törkeästi Fortumin verkkosivustolla. Fortum nimittäin väittää siellä virheellisesti vesi-, ydin-, aurinko- ja tuulivoimaa hiilidioksidipäästöttömiksi, vaikka kaikista näistä energiamuodoista syntyy hiilidioksidipäästöjä.

Ilmastonmuutos on aiheuttanut energiantuotannossa tarpeen siirtyä vähäpäästöisempiin energiamuotoihin. Vähäpäästöisyys onkin nykyään yksi energiantuottajayhtiöiden markkinointivalteista. Päätin tutustua Fortumin verkkosivuston sisältöön nähdäkseni, mitä tämä yksi Suomen tärkeimmistä energiantuottajista kertoo energiatuotteidensa kasvihuonekaasupäästöistä.
Ladatessani Fortumin etusivun, esiin tulikin joku kampanjasivu, jossa näkyi heti outo väite:

Fortum siis väittää tarjoavansa nollapäästöistä sähköä. Saanen epäillä. Syvemmällä sivuilla käykin myöhemmin ilmi, että väite nollapäästöisyydestä on kauniisti sanottuna puppua.

Sivuilla saa selailla aika pitkään ennen kuin löytää tietoja ympäristövaikutuksista. Sivuston alalaidasta löytyy kuitenkin viimein “kestävä kehitys” -niminen linkki. Sieltä löytyy ensimmäiseksi linkki kestävän kehityksen raporttiin vuodelle 2017. Katsotaanpa sitä.

Raportin toisella sivulla on esitetty vuoden 2017 kohokohdat, joista yksi on “61 % sähköntuotannostamme oli CO2-päästötöntä”. Näin hurja väite ei lupaa hyvää. Siirrymme seuraavaksi sivulle 27, jossa on käsitelty ympäristöasioita. Sieltä selviääkin, mikä on Fortumilla homman juju:

Hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoimatuotannon sekä energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon osaaminen, investoinnit aurinko- ja tuulivoimaan sekä kestävien ratkaisujen tarjoaminen kaupungeille ovat ympäristövastuussamme avainasemassa.

Fortum on siis vetänyt mutkat suoraksi ja väittää, että vesi- ja ydinvoima ovat hiilidioksidipäästöttömiä. Viimeisin IPCC:n raportti kertoo ydinvoiman hiilidioksidipäästöjen olevan 4–110 gCO2eq/kWh. Päästöt eivät siis ole nolla, vaikka päästöt ovatkin pienet. Vesivoiman hiilidioksidipäästöt vaihtelevat projektikohtaisesti paljon, mutta ei sillekään ilmoiteta nollapäästöjä (ja pahimmassa tapauksessa päästöt voivat olla valtavat).

Fortumin raportista löytyy myös tällainen maininta:

Osaamisemme hiilidioksidipäästöttömässä vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimassa ja energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) on mielestämme kilpailuetu.

Eli Fortumin mielestä myös tuuli- ja aurinkovoima ovat nollapäästöisiä. Tämäkään ei pidä paikkaansa ainakaan IPCC:n mukaan, vaikka vähäpäästöisiä ovatkin.

Fortum toistelee yllä mainittuja väitteitä myös muualla sivustollaan. Sivustolta löytyy myös maininta, jossa myös kaikki biomassaan pohjautuva energiantuotanto julistetaan nollapäästöiseksi:

Tuotamme hiilidioksidipäästötöntä energiaa Euroopassa vesi-, ydin- ja tuulivoimalla sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, joissa poltetaan biomassaa, bioöljyjä ja bioperäisiä jätepolttoaineita.

Tämäkään ei pidä paikkaansa, mutta emme tässä puutu siihen sen tarkemmin, koska valitettavasti bioenergiaa pidetään nollapäästöisenä virallisissa päästölaskelmissa, joten yksittäisiä toimijoita ei voi erikseen syyttää tästä virheestä, vaikka bioenergian suuret kasvihuonekaasupäästöt ovatkin jo melko yleisesti tiedossa (tosin bioenergiatuotantomuodoista löytyy myös oikeasti vähäpäästöisiä).

Posted in Ilmasto. Comments Off on Fortum fuskaa päästölaskennassa

Mitä nopeampi ilmaston lämpeneminen, sitä pienemmät lintu- ja nisäkäspopulaatiot

Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että nopea ilmaston lämpeneminen pienentää lintujen ja nisäkkäiden populaatioita. Vaikutus on suurin nopeimmin lämpenevillä alueilla kuten esimerkiksi arktisella alueella. Ilmaston lämpenemisen nopeus näyttää vaikuttavan lintupopulaatioihin voimakkaammin kuin nisäkäspopulaatioihin.

Eläinpopulaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan on tapahtunut nopea, ihmisen aiheuttama muutos ympäristössä. Muutokseen on liittynyt myös ilmaston lämpeneminen. Yhteys eläinpopulaatioiden vähenemisen ja ympäristön muuttumisen välillä tunnetaan jo hyvin, mutta ilmaston lämpenemisen nopeuden vaikutusta asiaan on tutkittu vähemmän.

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty asiaa maailmanlaajuisesti. Tutkimuksessa analysoitiin 987 maalla elävää lintu- ja nisäkäspopulaatiota 481:stä eri lajista. Populaatioista 416 oli lintuja (292 eri lajia 148:lta eri alueelta) ja 571 oli nisäkkäitä (189 eri lajia 303:lta eri alueelta). Populaatioiden suuruuden muutoksia verrattiin niiden asuinalueen ilmaston lämpenemisen nopeuteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös joidenkin muiden asioiden (ihmiskunnan maankäyttö, suojelualueella asuminen, eläinlajien paino) vaikutusta eläinpopulaatioihin.

Tutkimuksen tulosten perusteella ilmaston lämpenemisen nopeudella on merkitsevä vaikutus eläinpopulaatioiden vähenemiseen. Vaikutus näyttää olevan suurempi linnuilla kuin nisäkkäillä. Ihmiskunnan maankäytön muutoksien nopeudella ei näyttäisi olevan merkitsevää vaikutusta eläinpopulaatioiden vähenemiseen. Lintujen osalta suojelualueella asuvat populaatiot näyttäisivät pienenevän vähemmän kuin muualla asuvat populaatiot. Näyttää myös siltä, että suurien nisäkkäiden populaatiot pienenevät vähemmän kuin pienien nisäkkäiden populaatiot.

Ilmaston lämpenemisen nopeuden vaikutus on kuitenkin kaikista mainituista vaikutuksista selkein. Eläinpopulaatiot pienentyvät eniten alueilla, jossa ilmasto lämpenee nopeasti. Tutkimuksen tulosten perusteella ilmaston lämpeneminen 0,072 celsiusastetta vuodessa pienentää lintujen populaatioita keskimäärin 5,1 prosenttia ja nisäkkäillä 0,079 astetta vuodessa lämpenevä ilmasto pienentää populaatioita keskimäärin 2,0 prosenttia. Mainitut lämpenemisen nopeudet ovat suurempia kuin pessimistisimpien skenaarioiden lämpenemisnopeudet, mutta skenaarioiden tuloksena olevat lämpenemisnopeudet ovat globaaleja keskiarvoja ja onkin odotettavissa, että joillain alueilla mainitun suuruiset lämpenemisnopeudet tulevat toteutumaan. Arktinen alue on esimerkiksi tällainen alue. Pessimistisimmän ilmaston lämpenemisskenaarion (RCP 8.5) toteutuessa lintujen populaatiot pienenisivät vuosittain 3,85-4,65 prosenttia ja nisäkkäiden populaatiot pienenisivät 1,46-1,76 prosenttia.

Yhdeksi mahdolliseksi syyksi lintujen suuremmalle herkkyydelle ilmaston lämpenemisen nopeudelle ehdotetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa muutosta lintujen pesimisen ja ravinnon parhaan saatavuuden ajankohdissa siten, että ne eivät enää tapahdukaan samanaikaisesti. Nisäkkäät ovat paljon joustavampia ravinnon saatavuuden ja lisääntymisen ajoituksien kannalta.

Lähde: Spooner FEB, Pearson RG, Freeman R. Rapid warming is associated with population decline among terrestrial birds and mammals globally. Glob Change Biol. 2018;00:1–11. https://doi.org/10.1111/gcb.14361. [Tutkimusartikkeli]

Posted in Ilmasto, Linnut, Luonto, Nisäkkäät. Comments Off on Mitä nopeampi ilmaston lämpeneminen, sitä pienemmät lintu- ja nisäkäspopulaatiot

Uusia tutkimuksia ilmastonmuutoksen hillinnästä ja viestinnästä

Alla on käsitelty lyhyesti joitakin uusia tutkimuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja viestintään liittyen.

Ilmastonmuutokseen liittyen levitetään paljon väärää tietoa. Uudessa tutkimusartikkelissa kerrotaan keinoja “rokottaa” ihmiset väärän tiedon omaksumista vastaan. Artikkelissa käsitellään esimerkinomaisesti 42 ilmastonmuutoksenkieltäjien yleisesti levittelemää väärää väitettä. [Deconstructing climate misinformation to identify reasoning errors]

Vaikka kivihiilen kulutus on vähentynyt viime aikoina ja joidenkin uusien kivihiilivoimaloiden rakentamissuunnitelmat on hyllytetty, niin silti kaikkien suunnitelmissa olevien kivihiilivoimaloiden rakentaminen ja käyttöönotto vaarantaisi ilmastonmuutoksenhillinnän tavoitteet joissakin maissa ja kahden asteen lämpeneminen olisi jo hyvin lähellä toteutumista. (Yllä oleva kuva on tästä tutkimuksesta.) [Reports of coal’s terminal decline may be exaggerated]

Ilmastonmuokkaus auringon säteilyä vähentämällä vähentäisi ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta viilentämällä merenpintaa, mikä voimistaisi hiilidioksidin liukenemista mereen. Pintaveden happamoitumiseen vaikutus olisi vähäinen, mutta happamoituminen saattaisi kiihtyä syvässä meressä. [The Effects of Solar Radiation Management on the Carbon Cycle]

Ilmastonmuokkauksella auringon säteilyä vähentämällä olisi myös vaikutuksia ilmastojärjestelmään. Ilmaston lämpenemisen pysähtymisen lisäksi arktisen merijään väheneminen ja merenpinnan nousu pysähtyisi. Lisäksi myrskyjen esiintymistiheys Pohjois-Atlannilla ja helleaallot Euroopassa vähenisivät. Ilmastonmuokkaus auttaisi siis joihinkin asioihin, mutta ei olisi täydellinen ratkaisu. [Regional climate impacts of stabilizing global warming at 1.5 K using solar geoengineering]

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty kasvihuonekaasupäästöjä eri sektoreilta Intiassa. Tutkitut sektorit ovat asuminen, kaupallinen ala, maanviljelys ja kalastus. Tutkimuksen tuloksien perusteella asumisesta aiheutuvat suurimmat päästöt näistä neljästä sektorista. Asumissektorin suurimmat päästölähteet olivat nestekaasu, kerosiini ja polttopuut. Muiden sektorien suurin päästölähde oli dieselöljy. Hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet kaikilla sektoreilla. Vuotuinen kasvu on ollut 0,6 % asumissektorilla, 9,11 % kaupallisella alalla, 7,94 % maanviljelyksessä ja 5,26 % kalastuksessa. [Time series GHG emission estimates for residential, commercial, agriculture and fisheries sectors in India]

Toisessa uudessa tutkimuksessa selvitettiin Intian matkustus- ja tavaraliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, mutta tutkimuksen tiivistelmä ei kerro tuloksista paljoakaan. Se mainitaan, että kyseisen sektorin tiedoissa on paljon aukkoja. [A multi-model assessment of energy and emissions for India’s transportation sector through 2050]

Kun ihmisille annettiin tietoa (tekstinä ja kuvina), jossa korostettiin rannikkotulvia kahdessa suuressa Yhdysvaltalaisessa kaupungissa, niin ihmisten käsitys rannikkotulvien negatiivisista vaikutuksista lisääntyi, huoli altistuneiden alueiden asukkaista lisääntyi ja epäily ilmastonmuutoksesta väheni. [The impact of frames highlighting coastal flooding in the USA on climate change beliefs]

Muita uusia tutkimuksia ilmastonmuutoksen hillinnästä ja viestinnästä:
Comparisons of decoupling trends of global economic growth and energy consumption between developed and developing countries
– Comparing North-South technology transfer and South-South technology transfer: The technology transfer impact of Ethiopian Wind Farms
Small systems, big targets: Power sector reforms and renewable energy in small systems
– European power markets–A journey towards efficiency
Climate discourse: eluding literacy, justice & inclusion, by evading causation, privilege & diversity
Frequent but Accurate: A Closer Look at Uncertainty and Opinion Divergence in Climate Change Print News
Political orientation and climate concern shape visual attention to climate change
The resilience of Australian wind energy to climate change
Does Arctic governance hold the key to achieving climate policy targets?
Does reduced psychological distance increase climate engagement? On the limits of localizing climate change
Co-producing ‘post-normal’ climate knowledge with communities in northeast Bangladesh
– Source partitioning of methane emissions and its seasonality in the U.S. Midwest
– Estimates and predictions of methane emissions from wastewater in China from 2000 to 2020
– Global environmental costs of China’s thirst for milk
– Is Shale Gas a Good Bridge to Renewables? An Application to Europe
Defining climate change scenario characteristics with a phase space of cumulative primary energy and carbon intensity
– The carbon footprints of secondary industry in China: an input–output subsystem analysis
– Disclosure of climate risk information by the world’s largest companies
– U.S. non-governmental organizations’ cross-sectoral entrepreneurial strategies in energy efficiency

Posted in Ilmasto. Comments Off on Uusia tutkimuksia ilmastonmuutoksen hillinnästä ja viestinnästä