Biotuotetehtaan tuotteet: tehdään sellua ja poltetaan jämät

Biotuotetehdas_havainnekuva

Tutustuin Äänekosken biotuotetehtaan esittelysivuihin ja rupesin aprikoimaan tehtaasta syntyviä päästöjä. Biotalouslobbarithan kovasti korostavat, että tehdään “biotuotteita” ja tällä vihjataan pitkäikäisiin hiilivarastoihin. Katsoin siis tehtaan tuotepalettia (tuotteista löytyy esitysmateriaalia) ja minulle heräsi joitakin ajatuksia, jotka olen listannut alle. Mainittakoon kuitenkin ensin, kuten jo melko yleisesti on tiedossa, että metsäbioenergia on tutkimuksien mukaan ilmastopäästöiltään erittäin huono energiavaihtoehto. Erityisesti lyhyellä aikavälillä metsäbioenergia on fossiilisiin verrattava ilmastopäästäjä.

Äänekosken biotuotetehdas

Joitakin lainauksia tehdasta kuvaavasta dokumentista:

Tässä taitaa olla asian pihvi, eli sellun tuotantoa lisätään rajusti:

“Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin 0,5)”

Metsää täytyy hakata lisää:

“Puun käyttö 6,5 milj. m³ vuodessa (nykyisin 2,4)”

Seuraavat lainaukset kertovat, että vain yksi biotuotetehdas käyttää yli puolet Suomen metsien “kestävästä lisäyspotentiaalista” (en tiedä, mitä tässä tarkoitetaan “kestävällä”, sillä sanaa on joskus käytetty näissä yhteyksissä kuvaamaan myös taloudellisesti kestävää):

“Biotuotetehdas lisää kuitupuun käyttöä noin 4 milj. m³”
“Lisäys on pääasiassa havukuitupuuta”
“Havukuidun kestävä lisäyspotentiaali 7 milj. m³”

Seuraavat lainaukset kertovat, mihin ollaan menossa:

“Metsäteollisuuden vahvistamat tuotannon lisäykset kasvattavat puunhankintaa noin 10 milj. m3 vuodessa”
“Näiden investointien jälkeen Suomen kestävät hakkuumahdollisuudet ovat täysin käytössä”
“Tuontipuu varmistaa puunhankintaa”

Näiden yhteydessä oleva kuva kertoo, että tämä tilanne olisi totta jo hyvin pian, eli kohta ei enää voisi lisätä hakkuita metsäteollisuuden omien lähteiden mukaan.

“Biotuotetehdas vaikuttaa puunhankintaan koko maassa”
“Puusta jalostetaan kestävästi ja resurssitehokkaasti biomateriaaleja, -kemikaaleja ja -energiaa”

Tässä kuva eri tuotteiden osuuksista biotuotetehtaan biotuotteiden liikevaihdossa:

Lasketaanpa polton osuus: sähkö 48 % + tuotekaasu 18 % + lämpö 7 % + kuori 6 % = 79 prosenttia, eikä tässä edes otettu huomioon sitä, että osa mäntyöljystäkin (15 %) saattaa mennä polttoon. Jos mäntyöljy menisi kokonaisuudessaan polttoon, olisi poltettavien biotuotteiden osuus 94 prosenttia biotuotteiden liikevaihdosta.

Kuvaa-antava lainaus puunkäytön laajuudesta:

“Raakapuu kuljetetaan metsästä tehtaalle rekoilla ja junalla – 240 tukkirekkaa ja 70 junavaunullista päivässä.”

Äänekosken biotuotetehtaan tuotteet

Äänekosken biotuotetehtaaseen tuodaan sisään puuta ja ulos saadaan seuraavia tuotteita (joita olen kommentoinut lyhyesti sekä ilmastopäästöjen että syntyvien hiilivarastojen osalta):

    • kuorituotteet 1 – ”uusia biopolttoaineita kuoresta ja metsähakkeesta”
      • Päästöt: lyhyellä aikavälillä yhtä suuret päästöt kuin fossiilisista ja jatkossakin päästövähennys vain joitakin kymmeniä prosentteja.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • kuorituotteet 2 – ”tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi”
      • Päästöt: lyhyellä aikavälillä yhtä suuret päästöt kuin fossiilisista ja jatkossakin päästövähennys vain joitakin kymmeniä prosentteja. Eli vaikka tässä korvataan tehtaan aiemmin käyttämää fossiilista energiaa, niin mennään ojasta allikkoon – ilmaston kannalta muualta tuotu oikeasti vähäpäästöinen energia olisi parempi vaihtoehto.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • Tärpätti ja mäntyöljy
      • Päästöt: Osasta mäntyöljyä tehdään polttoainetta. Puumassasta tehdyt nestemäiset polttoaineet ovat ilmaston kannalta pahimpiin kuuluvia. Päästöt pitkälläkin aikavälillä fossiilisia suuremmat.
      • Hiilivarastot: Kaikkea ei polteta suoraan, joten ainakin lyhytaikaisia hiilivarastoja syntyy.
    • Hajukaasut – ”Rikkihappoa ja metanolia hajukaasuista tehtaan omaan käyttöön”
      • Päästöt: Ei ole tiedossa, mitä näillä tehdään, mutta metanolia käytetään myös polttoaineena, joten kasvihuonekaasupäästöjen mahdollisuus on ainakin olemassa.
      • Hiilivarastot: Ei ole tiedossa.
    • Ligniini – ”Uusia biotuotteita ligniinistä”
      • Päästöt: Ei ole selvää, mitä kyseiset tuotteet ovat, mutta ligniinillä on kuulemma hyvä lämpöarvo ja ainakin perinteisesti se kuulemma poltetaan selluteollisuudessa. Suuria päästöjä tiedossa, jos jatketaan polttolinjalla.
      • Hiilivarastot: Ei ole tiedossa.
    • Lietteet – ”Biokaasua lietteistä liikenteen polttoaineeksi”
      • Päästöt: riippuu siitä, mitä lietteille on tehty aiemmin. Jos ne ovat kaasuuntuneet ilmakehään, niin sitten tässä on jopa negatiivisten päästöjen mahdollisuus. Muussa tapauksessa päästöt lienevät maakaasuun verrattavia.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • Puhdistettu vesi – Ei kommentoitavaa.
    • Sakat ja tuhkat – ”Lannoitteita ja maanrakennusmateriaalia tuhkasta”
      • Päästöt: Lannoitteista pääsee yleensä kasvihuonekaasuja ilmakehään. Pitääkö tuhkaa käsitellä kovasti ennen kuin se käy maanrakennukseen? Käsittelyyn saattaa kulua energiaa, josta syntyy KHK-päästöjä.
      • Hiilivarastot: Lannoitteista varmaan osa jää maaperään. Maanrakennustuhka on myös hiilivarasto siltä osin kun se jää pitkäksi ajaksi maaperään.
    • Bioenergia: sähkö, höyry, kaukolämpö
      • Päästöt: Aluksi fossiilisia suuremmat ja vuosikymmenien päästä saatetaan saada jonkin verran päästövähennyksiä.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • Glaubersuola
      • Päästöt: Ei varmaankaan mainittavasti kasvihuonekaasupäästöjä.
      • Hiilivarastot: ei hiilivarastoja.
    • Sellun jatkojalostus 1 – ”Uusia tekstiilikuituja sellusta”
      • Päästöt: ei heti, mutta sitten kun tekstiilit poltetaan, syntyy suuret päästöt.
      • Hiilivarastot: osin lyhytaikainen, osin pitkäaikainen. Riippuu siitä, miten kauan tekstiileitä käytetään ja mitä niille tehdään käytön jälkeen.
    • Sellun jatkojalostus 2 – ”Biokomposiitteja sellusta”
      • Päästöt: ei ainakaan heti.
      • Hiilivarastot: tuotteiden käyttöikä taitaa olla melko vaihteleva, eli hiilivarasto olisi osin lyhytikäinen ja osin pitkäikäinen.
    • Sellu
      • Päästöt: ei heti.
      • Hiilivarastot: osin lyhytaikainen, osin pitkäaikainen.

Tästä jää sellainen kuva, että päätuotteena on sellu ja sen tuotannosta syntyvät sivuvirrat poltetaan suurimmaksi osaksi. Kovasti hehkutetut pitkäaikaiset biotuotteet näyttävät jäävän pahasti sivurooliin.

Advertisements
Posted in Ilmasto. Comments Off on Biotuotetehtaan tuotteet: tehdään sellua ja poltetaan jämät