Olen seurannut lintujen laulukautta pääkaupunkiseudulla niin, että merkitsen kunkin päivän kohdalle, minkä lajien laulua olen havainnut. Tässä seurannassa pyrin merkitsemään pelkästään varsinaisen reviiri- ja soidinlaulun, enkä tavallista kutsu- ja varoitusääntelyä. Kunkin lajin kohdalla täydennän havaintojani niin, että jos lajin laulua on kuulunut yhtenä päivänä, mutta parina seuraavana päivänä en satu sen lajin laulua havaitsemaan ja sitä seuraavana päivänä havaitsen kyseisen lajin laulua taas, niin merkitsen myös ne pari päivää siinä välissä kuulumaan laulukauteen. Useimmiten havaintojen puuttuminen joiltakin päiviltä laulukauden aikana tarkoittaa huonoa havainnointia eikä sitä, että laji ei ole oikeasti laulanut noina päivinä.
Yllä olevassa kuvassa on esitetty, kuinka monella lajilla on ollut laulaukausi menossa kunakin vuodenpäivänä vuosien 2016 (sininen) ja 2017 (punainen) aikana. Kuvan pysty-akselilla on laulavien lajien määrä ja kuvan vaaka-akselilla on vuodenpäivä ilmaistuna päivinä vuoden alusta, jolloin laulukauden ajoitus pitäisi olla verrattavissa muihin vuosiin myös karkausvuosina.
Kuvasta nähdään, että laulukauden huippu oli kumpanakin vuonna karkeasti ottaen vuodenpäivän 150 kohdalla. Normaalina kalenterivuotena tuo tarkoittaa 30. toukokuuta. Karkeasti ottaen voidaan siis sanoa, että näiden kahden vuoden aikana lintujen laulukausi pääkaupunkiseudulla huipentui touko-kesäkuun vaihteessa.
Kyseisten kahden vuoden laulukausien eteneminen muistuttaa muutenkin kovasti toisiaan. Tämä on rohkaisevaa seurannan menetelmien kannalta, sillä se todistaa, ettei menetelmä tuota ainakaan täysin mielivaltaisia tuloksia.
Käsittelen alla kummankin laulukauden yksityiskohtia tarkemmin, mutta mainittakoon tässä niistä se, että laulukausien huippu näyttää todella osuvan melko tarkasti samaan ajankohtaan. Tämä on mielenkiintoinen seikka, jota en osaa vielä selittää ja voi se toki olla sattumakin, koska tässä on vasta kaksi vuotta vertailussa. Jätän suosiolla syyn arvelun myöhemmille vuosille, jos sille tulee tarvetta.
Laulukausi 2016
Vuonna 2016 ensimmäinen laulahavaintoni tapahtui 18. tammikuuta. Tämä tuntuu hiukan myöhäiseltä, sillä vuonna 2017 ja nyt jo alkaneella vuoden 2018 laulukaudella ensimmäiset laulut kuuluivat jo joulukuun loppupuolella (siis edellisen vuoden puolella). Mielestäni havainnointini ei tuolloin ollut erityisen huonoa, mutta se on mielestäni silti todennäköisin selitys asialle.
Päälaulukauden (joka alkaa keväällä ja jatkuu loppukesään) viimeinen päivä oli 11.8. Päälaulukauden pituudeksi tuli siten 207 päivää. Syksyn mittaan esiintyi yksittäisiä laulajia silloin tällöin ja lokakuun alkupuolella mustarastas ja viherpeippo järjestivät pienimuotoisen parin viikon jälkilaulukauden.
Laulukauden huippu oli toukokuun loppupuolella. Suurin yhtäaikaisten laulajien määrä oli 26 lajia, joka esiintyi 24, 26 ja 27 toukokuuta sekä 4. kesäkuuta. Näistä ensimmäisen ja viimeisen mukainen keskiarvo olisi 29. toukokuuta (vertailun vuoksi: keskiarvo olisi 150,5. vuodenpäivä). Lajien määrä vaihtelee 24:n ja 26:n laulavan lajin välillä aikavälillä 18.5. – 4.6. Tästä laskettu keskiarvo olisi 26.5. (vuodenpäivä 147,5), joka sattumalta osuu samaan kuin yllämainitut kaksi peräkkäistä 26:n lajin päivää.
Laulukausi 2017
Vuoden 2017 laulukauteen liittyen 28.12.2016 havaittiin yksittäinen laulava talitiainen, mutta seuraavat laulhavainnot tehtiin vasta 13.1.2017. Tässä otetaan tämä jälkimmäinen päivämäärä laulukauden aloituspäiväksi, mutta myös ensiksi mainittu päivämäärä voitaisiin ihan hyvin ottaa aloituspäiväksi.
Päälaulukausi loppui 20.8. ja laulukauden pituudeksi tuli 220. Syksyllä esiintyi edellisvuotta voimakkaampi jälkilaulukausi, joka alkoi 6.9, ja loppui 18.10.
Vuoden 2017 laulukaudella havaittiin enemmän lajeja kuin vuonna 2016. Yhtenä päivänä (17.5.) laulajia esiintyi jopa 29 lajia. Laulukauden huippu vaihteli 27:n ja 29:n lajin välillä 17.5. ja 9.6. välisenä ajanjaksona. Näiden päivien keskiarvo on 28.5. tai vuodenpäivä 148,5, joka vertautuu hyvin edellisen vuoden vastaavalla tavalla määritettyyn huippuun 147,5.
Arskan ympäristö 