Kukintakauden 2017 värit

Olen aiemmin kirjoittanut vuoden 2016 kukintakauden väreistä ja vuoden 2015 kukintakauden väreistä. Katsotaan samoilla menetelmillä vuoden 2017 kukintakautta. Yllä olevassa kuvaajassa on esitetty kukkivien kasvilajien määrä väreittäin vuosien 2014 ja 2017 välillä (vuoden 2014 havainnot ovat puutteellisia).

Edellisvuosien tapaan valkoinen, violetti ja keltainen näyttävät olevan yleisimmät värit jokseenkin läpi koko kukintakauden. Katsotaan sama asia hiukan toisella tavalla esitettynä:

Violettikukkaisten lajien kukintahuippu näyttää viimekin vuonna olleen hiukan myöhemmin kuin valko- ja keltakukkaisten lajien kukintahuippu. Tämä vastaa edellisvuosien tilannetta. Viime vuonna valkokukkaisten lajien kukintahuippu oli kolmesta yleisimmästä väristä aikaisin ja aikaisuus näkyi selvemmin kuin vuonna 2016 (vuonna 2015 ero ei ollut ollenkaan niin selvä).

Huippuajankohdat eri väreillä ovat:

  • Vihreä: 15.7.-1.8. keskiarvo 23.7. (vuonna 2016 4-8.7. keskiarvo 6.7. – vuonna 2015 1-17.7, keskiarvo 9.7.)
  • Valkoinen: kaksi huippua: 13.6. ja 9.7. (vuonna 2016 11-14.6. keskiarvo 12.6. – vuonna 2015 6.7. ja 11.7. keskiarvo 9.7.).
  • Keltainen: 16-20.7. keskiarvo 18.7. (vuonna 2016 11.7. – vuonna 2015 11.7.)
  • Sininen: 20.6.-4.7. keskiarvo 27.6. (vuonna 2016 3-7.6. keskiarvo 5.6. – vuonna 2015 11-14.7. ja 23-26.7. keskiarvo 19.7.)
  • Punainen: 21-23.7. keskiarvo 22.7. (vuonna 2016 14-15.6. keskiarvo 14.6. – vuonna 2015 14-25.7. keskiarvo 20.7.)
  • Violetti: 31.7. (vuonna 2016 16.7 ja 19. 7. keskiarvo 17.7. – vuonna 2015 28.7.-4.8. keskiarvona 1.8.)
  • Ruskea: liian vähän lajeja huippuajankohdan määrittämiseksi.

Vihreiden, sinisten, punaisten ja ruskeiden lajien havaintomäärät ovat niin pienet, että niiden tarkempi tarkastelu ei näytä mielekkäältä.

Valkoisten kukkien tilanne on mielenkiintoinen. On mahdollista, että valkoisilla kukilla on kaksi kukintahuippua. Tämä nähdään vuoden 2017 tuloksesta hyvin selvästi ja myös melko hyvin vuoden 2016 tuloksesta. Kaksi huippua ovat aika hyvin samaan aikaan vuosina 2016 (12-14.6. ja 4.7.) ja 2017 (13.6. ja 9.7.). Vuonna 2015 kahta huippua ei näy, joten asia jää seurattavaksi tulevina vuosina. On mahdollista, että metsälajit (joissa on paljon valkoisia lajeja) jäivät vähemmälle havainnoinnille vuonna 2015.

Keltaisten lajien huippu oli vuonna 2017 noin viikkoa myöhemmin kuin kahtena aiempana vuotena. On kuitenkin huomattava, että vuonna 2016 keltaisten lajien huippu voidaan myös katsoa olleen 23.6.-19.7, jos huipuksi hyväksytään suurimman arvon lisäksi pari lajia vähäisemmät päivät, eli tilanne ei ole aivan selvä siltä osin.

Violettien lajien kohdalla vuoden 2016 huippu näyttää tapahtuneen aiemmin kuin vuosien 2015 ja 2017 huiput. Tämä pitää paikkaansa myös, jos huippu määritellään laajemmin käsittämään huippuarvon ja siitä pari lajia vähemmän. Tilanne ei selkiydy kaikkia kolmea vuotta tarkemmin vertailtaessa violettien lajien osalta. Violettien lajien kukintakauden eteneminen näyttää kovin erilaiselta kaikkina kolmena vuotena. On vain odotettava tulevien vuosien tuloksia lisäselvyyden saamiseksi.

Seuraavissa kahdessa kuvassa on esitetty värien prosentuaalinen esiintyminen (ensin päällekkäisinä palkkeina esitettynä ja sitten kukin väri omana käyränään):

Kuvista nähdään, että vuodet 2016 ja 2017 ovat melko samankaltaiset ja suurimmat erot näiden kahden välillä sijoittuvat vuoden alkuun ja loppuun, jolloin kukkivia lajeja on vähän, mikä lisää satunnaisen vaihtelun osuutta tällaisissa prosentuaalisissa kuvaajissa, koska yhdenkin lajin eriaikainen kukinta tai huono havainnointi näkyy huomattavana muutoksena vähälajisena aikana näissä kuvaajissa, kun taas vastaava tilanne ei näy juurikaan runsaslajisena aikana.

Vuosi 2015 näyttää myös pääpiirteiltään samanlaiselta, mutta siinä on kuitenkin huomattavampia eroja vuosien 2016 ja 2017 tilanteeseen. Tämä johtunee siitä, että vuoden 2015 havainnointi tapahtui pelkästään Espoossa, kun taas seuraavien vuosien havainnointi laajennettiin koskemaan koko pääkaupunkiseutua. Vuoden 2014 havainnointi oli niin vähäistä, ettei sitä kannata käsitellä tässä.

Loppuvuoden 2017 suuri vihreä alue, johtuu viherjäsenruohosta, joka oletettavasti havaittiin kukkivana vielä pitkälle vuoden 2018 alkuun. Jälkeenpäin kuitenkin selvisi, ettei se varsinaisesti kuki enää, mutta pienenä kasvina tilannetta oli vaikea nähdä. Viherjäsenruoho on sittemmin poistettu tästä seurannasta, mutta se näkyy vielä näissä kuvissa, eli vuoden 2017 tilanne antaa siltä osin hiukan harhaanjohtavan kuvan.

Vuosien 2016 ja 2017 tilanteesta voidaan alustavasti arvioida yleistä kukintakauden värien etenemistä. Jos unohdetaan kukintakauden aivan alkuvaihe ja loppuvaihe, joissa on vain pari lajia mukana, niin sitten kukintakauden eteneminen on seuraavanlainen:

Keltainen vaihe: alkaa joskus huhtikuun loppupuolella tai toukokuun alussa ja loppuu toukokuun alkupuolella tai puolessavälissä. Keltaiset lajit ovat selvästi yleisimpiä ja valkoinen sekä violetti ovat vähäisemmässä, yhtä suuressa roolissa.

Valkoinen vaihe: alkaa heti keltaisen vaiheen jälkeen ja loppuu kesäkuun puolenvälin tai kesäkuun lopun paikkeilla. Valkoiset lajit ovat selvästi määrääviä ja keltaiset lajit sekä violetit lajit ovat vähäisemmässä roolissa keltaisten esiintyessä hiukan violettejä runsaampana.

Violettikeltainen vaihe: Valkoisen vaiheen jälkeen keltainen ja violetti esiintyvät suunnilleen yhtä runsaina ja valkoiset lajit esiintyvät hieman vähäisempänä. Vaihe alkaa valkoisen vaiheen jälkeen ja loppuu joskus loppuvuodesta. Tämä vaihe saattaa tulevien vuosien lisätietojen myötä jakautua useampaan vaiheeseen.

Advertisements
Posted in Kasvit, Luonto. Comments Off on Kukintakauden 2017 värit
%d bloggers like this: