Uusia tutkimuksia ilmastonmuutoksen hillinnästä ja viestinnästä

Alla on käsitelty lyhyesti joitakin uusia tutkimuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja viestintään liittyen.

Ilmastonmuutokseen liittyen levitetään paljon väärää tietoa. Uudessa tutkimusartikkelissa kerrotaan keinoja “rokottaa” ihmiset väärän tiedon omaksumista vastaan. Artikkelissa käsitellään esimerkinomaisesti 42 ilmastonmuutoksenkieltäjien yleisesti levittelemää väärää väitettä. [Deconstructing climate misinformation to identify reasoning errors]

Vaikka kivihiilen kulutus on vähentynyt viime aikoina ja joidenkin uusien kivihiilivoimaloiden rakentamissuunnitelmat on hyllytetty, niin silti kaikkien suunnitelmissa olevien kivihiilivoimaloiden rakentaminen ja käyttöönotto vaarantaisi ilmastonmuutoksenhillinnän tavoitteet joissakin maissa ja kahden asteen lämpeneminen olisi jo hyvin lähellä toteutumista. (Yllä oleva kuva on tästä tutkimuksesta.) [Reports of coal’s terminal decline may be exaggerated]

Ilmastonmuokkaus auringon säteilyä vähentämällä vähentäisi ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta viilentämällä merenpintaa, mikä voimistaisi hiilidioksidin liukenemista mereen. Pintaveden happamoitumiseen vaikutus olisi vähäinen, mutta happamoituminen saattaisi kiihtyä syvässä meressä. [The Effects of Solar Radiation Management on the Carbon Cycle]

Ilmastonmuokkauksella auringon säteilyä vähentämällä olisi myös vaikutuksia ilmastojärjestelmään. Ilmaston lämpenemisen pysähtymisen lisäksi arktisen merijään väheneminen ja merenpinnan nousu pysähtyisi. Lisäksi myrskyjen esiintymistiheys Pohjois-Atlannilla ja helleaallot Euroopassa vähenisivät. Ilmastonmuokkaus auttaisi siis joihinkin asioihin, mutta ei olisi täydellinen ratkaisu. [Regional climate impacts of stabilizing global warming at 1.5 K using solar geoengineering]

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty kasvihuonekaasupäästöjä eri sektoreilta Intiassa. Tutkitut sektorit ovat asuminen, kaupallinen ala, maanviljelys ja kalastus. Tutkimuksen tuloksien perusteella asumisesta aiheutuvat suurimmat päästöt näistä neljästä sektorista. Asumissektorin suurimmat päästölähteet olivat nestekaasu, kerosiini ja polttopuut. Muiden sektorien suurin päästölähde oli dieselöljy. Hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet kaikilla sektoreilla. Vuotuinen kasvu on ollut 0,6 % asumissektorilla, 9,11 % kaupallisella alalla, 7,94 % maanviljelyksessä ja 5,26 % kalastuksessa. [Time series GHG emission estimates for residential, commercial, agriculture and fisheries sectors in India]

Toisessa uudessa tutkimuksessa selvitettiin Intian matkustus- ja tavaraliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, mutta tutkimuksen tiivistelmä ei kerro tuloksista paljoakaan. Se mainitaan, että kyseisen sektorin tiedoissa on paljon aukkoja. [A multi-model assessment of energy and emissions for India’s transportation sector through 2050]

Kun ihmisille annettiin tietoa (tekstinä ja kuvina), jossa korostettiin rannikkotulvia kahdessa suuressa Yhdysvaltalaisessa kaupungissa, niin ihmisten käsitys rannikkotulvien negatiivisista vaikutuksista lisääntyi, huoli altistuneiden alueiden asukkaista lisääntyi ja epäily ilmastonmuutoksesta väheni. [The impact of frames highlighting coastal flooding in the USA on climate change beliefs]

Muita uusia tutkimuksia ilmastonmuutoksen hillinnästä ja viestinnästä:
Comparisons of decoupling trends of global economic growth and energy consumption between developed and developing countries
– Comparing North-South technology transfer and South-South technology transfer: The technology transfer impact of Ethiopian Wind Farms
Small systems, big targets: Power sector reforms and renewable energy in small systems
– European power markets–A journey towards efficiency
Climate discourse: eluding literacy, justice & inclusion, by evading causation, privilege & diversity
Frequent but Accurate: A Closer Look at Uncertainty and Opinion Divergence in Climate Change Print News
Political orientation and climate concern shape visual attention to climate change
The resilience of Australian wind energy to climate change
Does Arctic governance hold the key to achieving climate policy targets?
Does reduced psychological distance increase climate engagement? On the limits of localizing climate change
Co-producing ‘post-normal’ climate knowledge with communities in northeast Bangladesh
– Source partitioning of methane emissions and its seasonality in the U.S. Midwest
– Estimates and predictions of methane emissions from wastewater in China from 2000 to 2020
– Global environmental costs of China’s thirst for milk
– Is Shale Gas a Good Bridge to Renewables? An Application to Europe
Defining climate change scenario characteristics with a phase space of cumulative primary energy and carbon intensity
– The carbon footprints of secondary industry in China: an input–output subsystem analysis
– Disclosure of climate risk information by the world’s largest companies
– U.S. non-governmental organizations’ cross-sectoral entrepreneurial strategies in energy efficiency

Advertisements
Posted in Uncategorized. Comments Off on Uusia tutkimuksia ilmastonmuutoksen hillinnästä ja viestinnästä
%d bloggers like this: