Ilmastonmuutoksen vääristelyä Avoimen yliopiston luentosarjassa

Mainiosti alkanut Avoimen yliopiston luentosarja Muuttuva ilmasto sai nolon käänteen, kun emeritusprofessori Heikki Peltola sai puheenvuoron. Peltolan aiheena oli ilmastonmuutos ja terveys, mutta hän aloitti luentonsa todistelemalla, ettei mitään merkittävää ilmastonmuutosta ole edes tapahtumassa.

Peltola aloitti luentonsa mainitsemalla, ettei ole asiantuntija ilmastoasioissa. Silti hän kyseenalaisti ilmastotieteen selvitykset ilmastonmuutoksesta. Hän esitti viisi esityskalvoa ennen varsinaiseen aiheeseensa pääsyä. Näissä kalvoissa ja niiden yhteydessä hän esitti vääristeltyä tietoa.

peltola

Kalvo 1. Grönlannin lämpökehitys

Ilmastonmuutoksen kieltäjät esittävät aina silloin tällöin Grönlannin pitkän aikavälin lämpötila-arvioita jääkairanäytteisiin perustuen. Näissä tapauksissa lähes poikkeuksetta ei ole ymmärretty sitä, että menneiden ilmaston tutkimuksessa normaali käytäntö on asettaa “nykyhetki” vuoteen 1950. Tähän sortuu myös Peltola.

Peltola esittää Grönlannin lämpötilakehityksen GISP-2 jääkairanäytteestä rekonstruoituna. Kuvaaja muuten on suoraan kopioitu tunnetun ilmastonmuutoksen kieltäjän Bob Carterin yhdestä propaganda-artikkelista ja onkin hiukan surkuhupaisaa, että juuri tämän kuvaajan kohdalla Peltola kertoo kaikkien hänen esittämiensä kuvaajien olevan kansainvälisistä, hyvin arvostetuista julkaisuista. Peltolan kuvaajassa X-akselilla esitetään tilanne ennen nykyhetkeä, joka on merkitty kirjainyhdistelmällä “B.P.”. Tämä kirjainyhdistelmä on lyhenne sanoista Before Present ja tarkoittaa vuosia ennen nykyhetkeä. Nykyhetki tässä tapauksessa viittaa kuitenkin vuoteen 1950.

Menneitä aikoja tutkittaessa menneisyyttä käsitellään satojen, tuhansien ja miljoonien vuosien aikaskaalalla. Näillä aikaskaaloilla nykyhetki voi siis hyvinkin olla vuosi 1900, 1950, 2000 tai jopa 2050, eikä sillä ole suurta merkitystä. Paleoklimatologian (hienompi nimi menneisyyden ilmaston tutkimiselle) perusmääritelmä nykyhetkelle on (ainakin toistaiseksi) vuosi 1950.

Peltolan esittämässä kuvaajassa X-akselin aika loppuu vuoteen 0 “B. P.”, eli kuvaajan X-akseli loppuu vuoteen 1950. Sen jälkeistä ilmastonmuutosta ei esitetä kuvaajassa. Peltola kuitenkin sanoo tämän kuvaajan perusteella, että viimeisen sadan vuoden aikana lämpötilakehitys Grönlannissa on ollut, vaikkakin nousevaa, niin ei tilastollisesti merkitsevää.

Peltolan esittämä kuvaaja on siis lähes täysin merkityksetön siinä mielessä, missä hän sen esittää. Lisäksi yhden paikan lämpötilakehitys ei välttämättä vastaa ollenkaan maapallon keskimääräistä lämpökehitystä. Tämä on totta etenkin Grönlannin tapauksessa, sillä Grönlannissa on valtavan suuri jäätikkö, jonka hidas reagointi ilmaston lämpenemiseen näkyy myös Grönlannin lämpötilamittauksissa ja jääkairanäytteissä. Katsotaan kuitenkin ihan mielenkiinnosta, miten Grönlannin lämpötilat ovat kehittyneet viime aikoina (siis ihan oikeasti vuoden 1950 jälkeen, johon Peltola ehkä tietämättään tai tarkoituksella jätti tilanteen tarkastelun).

Grönlannin lämpötiloissa on tapahtunut verrattain vähän muutoksia samaan aikaan, kun maapallo on lämmennyt (Box 2002, Hanna ja Cappelen 2003, Chylek ja muut 2004). Joidenkin merkkien mukaan aivan viime aikoina Grönlannissa on esiintynyt lämpenemistä (Chylek ja muut 2006, Hall ja muut 2008) ja erityisesti ilmakehä Grönlannin yläpuolella on lämmennyt (Box ja Cohen, 2006). Grönlannissa, kuten monessa muussakin paikassa maapallolla, on kuitenkin myös muita lämpötilaan vaikuttavia tekijöitä kuin kasvihuonekaasut. Grönlannissa näitä tekijöitä ovat Pohjois-Atlantin oskillaatio (Box 2002, Hanna ja Cappelen 2003, Chylek ja muut 2004) ja tulivuorten vaikutus (Box 2002, Box ja muut 2009). Lisäksi, kun Pohjois-Atlantin oskillaation vaikutus minimoidaan, Grönlanti näyttää lämpenevän ennusteiden mukaan (Chylek ja Lohmann, 2005).

Ilmaston lämpeneminen siis todella näyttää lähteneen hitaasti liikkeelle Grönlannin pintalämpötilaa tarkasteltaessa, mutta meillä on hyvä käsitys siitä, miksi näin tapahtuu, eikä se vähennä kasvihuonekaasujen aiheuttamaa koko maapallon laajuista ilmaston lämpenemistä yhtään.

Kalvo 2. Merien pintalämpötila

Seuraavassa kalvossa kikkaillaan myös esitetyn ajanjakson kanssa. Peltola esittää meren pintalämpötilan mittauksia vuosien 2002 ja 2013 välillä, eikä esitetyssä kuvaajassa näy merkittävää lämpenemistä. Peltola kuitenkin jättää kertomatta, että meren pintalämpötiloja on mitattu paljon ennen vuotta 2002. Seuraavassa kuvassa on esimerkiksi esitetty NOAA:n merien pintalämpötilan mittaussarja vuodesta 1880 lähtien:

pelt01

Kuvassa näkyy selkeää lämpenemistä. Olen lisäksi korostanut kuvaajasta Peltolan valitseman ajanjakson, jotta lukija voi arvioida, kuinka edustavan otoksen tarjolla olevasta tiedosta Peltola oli päättänyt tarjota luentonsa yleisölle.

Törkeintä asiassa on se, että Peltola kuvaa tätä sanoilla: “…ei se kamalasti ole siitä vaihdellut nyt viimeisten kymmenien vuosien aikana”. Hän yrittää siis esittää kuvaajan olevan merkityksellinen yksinkertaisesti väittämällä sen esittävän useiden kymmenien vuosien ajanjaksoa.

Kalvo 3. Atlantin monikymmenvuotinen vaihtelu

Seuraava kalvo esittää Atlantin monikymmenvuotista vaihtelua (Atlantic Multidecadal Oscillation, AMO). Minulle on hiukan arvoitus, miksi Peltola esittää tämän kuvaajan. Hän sanoo, että kuvaajassa ei näy suurta muutosta mihinkään suuntaan, millä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa, sillä Atlantin monikymmenvuotinen vaihtelu on ilmastojärjestelmän sisäistä vaihtelua, eikä siinä edes odoteta näkyvän muuta kuin vaihtelua edestakaisin. Kasvihuonekaasujen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen kanssa kuvaajalla ei ole paljon mitään tekemistä.

Kalvo 4. Jään määrä napa-alueilla

Peltola esittää kuvaajan, jossa esitetään arktisen ja Antarktiksen alueen jään muuttumista. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sekä Grönlannin että Antarktiksen jäätiköt menettävät jäämassaansa ja vieläpä kiihtyvään tahtiin. Kerroin tästä äskettäin ilmestyneessä artikkelissani.

Silti Peltolan kuvaajassa esitetään, että Antarktiksella jään määrä kasvaisi. Arvaan, että hän sekoittaa merijään ja mannerjäätiköt keskenään. Antarktiksella merijään määrä on tosiaan lisääntynyt ja Peltolan kuvaajassa arktisen alueen käyrässä on minimi juuri vuoden 2007 kohdalla, jolloin arktisella alueella oli merijäätä erityisen vähän. Toisaalta Peltolan kuvaajassa lukee, ja hän itse tätä myös korostaa, että Antarktiksella on 90 prosenttia maapallon jäästä. Tämä luku viittaa Antarktiksen mannerjäätikköön, eikä merijäähän. Peltola on siis (ilmeisesti) esittänyt kuvaajan napa-alueiden merijään muutoksista ja uskottelee (tai ehkä luulee itsekin?) kuvaajan viittaavan koko jään määrään.

Käydään vielä lyhyesti läpi merijään tilanne. Arktisella alueella merijää on vähentynyt huomattavasti. Samaan aikaan Antarktiksella merijää on lisääntynyt. Arktisella alueella merijään pinta-ala on vähentynyt keskimäärin noin 51 000 neliökilometriä per vuosi, kun taas Antarktiksella merijään pinta-ala on kasvanut keskimäärin noin 17 000 neliökilometriä vuodessa. Näistä saadaan siis yksinkertaisella laskutoimituksella tulokseksi, että maailmanlaajuisesti merijään pinta-ala on pienentynyt keskimäärin noin 34 000 neliökilometriä per vuosi. [Parkinson, 2009]

Kalvo 5. Suomen lämpötila

Peltola esittää seuraavaksi kuvaajan Suomen lämpötilakehityksestä ja korostaa sitä, että 1930-luvulla lämpötila oli verrannollinen nykyaikaan. Pohjois-Atlantti vaikuttaa voimakkaasti Suomen lämpötilaan ja Pohjois-Atlantilla esiintyvä vaihtelu näkyy suoraan myös Suomen lämpötilassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi myös Suomen lämpötilaan.

Myöskään ilmastonmuutosta ei ole peruttu tämän takia. Kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpeneminen vaikuttaa hiljalleen maapallon joka puolella, mutta kun tarkastellaan yksittäisen alueen lämpötiloja, sieltä usein löytyy myös muiden tekijöiden vaikutuksia, jotka voivat näennäisesti esiintyä paljon voimakkaampina kuin kasvihuonekaasujen vaikutus. Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasut ovat silti tärkein ilmastoa muuttava tekijä tällä hetkellä. Samaan tapaan urheilija voi voittaa kymmenottelun, vaikkei voittaisi ainuttakaan yksittäistä lajia. Kokonaiskilpailun voittamiseksi saattaa riittää sijoittuminen toiseksi kaikissa lajeissa.

Suomessa lämpötilaan tulee jatkossakin vaikuttamaan Pohjois-Atlantin olosuhteet. Ne heiluttavat Suomen lämpötilaa edestakaisin pitkällä aikavälillä tietyissä rajoissa. Kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston lämpeneminen siirtää lämpötilan heilahtelurajoja pikkuhiljaa korkeammalle.

Hyvää tietoa Suomen lämpötilan muutoksesta antaa Ilmasto-opas. Yksi silmäänpistävä piirre on se, että Peltolan kuvaajassa lämpötilakehitys näyttää melko erilaiselta kuin Ilmasto-oppaan kuvaajassa. Peltolan kuvaajassa 1930 luku näkyy lämpimimpänä tai ainakin samantasoisena kuin nykyaika, kun taas Ilmasto-oppaan kuvaajassa nykyaika näyttäytyy selvästi lämpimämpänä kuin 1930-luku. Valitettavasti Peltola ei kerro lähdettä kuvaajalleen, joten on vaikea selvittää onko tässä kikkailtu vielä lisää.

Lähteet

Box, J. E. (2002), Survey of Greenland instrumental temperature records: 1873�2001, Int. J. Climatol., 22(15), 1829-1847, doi:10.1002/joc.852. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Box, J. E., and A. E. Cohen (2006), Upper-air temperatures around Greenland: 1964-2005, Geophys. Res. Lett., 33, L12706, doi:10.1029/2006GL025723. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Box, J. E., L. Yang, D. H. Bromwich, L-S. Bai (2009), Greenland Ice Sheet Surface Air Temperature Variability: 1840-2007. J. Climate, 22, 4029-4049, doi: 10.1175/2009JCLI2816.1. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Hanna, E., and J. Cappelen (2003), Recent cooling in coastal southern Greenland and relation with the North Atlantic Oscillation, Geophys. Res. Lett., 30(3), 1132, doi:10.1029/2002GL015797. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Chylek, P., J. E. Box and G. Lesins (2004), Global Warming and the Greenland Ice Sheet, Climatic Change, 63(1-2), 201-221, doi:10.1023/B:CLIM.0000018509.74228.03. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Chylek, P., and U. Lohmann (2005), Ratio of the Greenland to global temperature change: comparison of observations and climate modeling results, Geophys. Res. Lett., 32, L14705, doi:10.1029/2005GL023552. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Chylek, P., M. K. Dubey, and G. Lesins (2006), Greenland warming of 1920-1930 and 1995-2005, Geophys. Res. Lett., 33, L11707, doi:10.1029/2006GL026510. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Hall, D. K., R. S. Williams, S. B. Luthcke, N. E. Digirolamo (2008), Greenland ice sheet surface temperature, melt and mass loss: 2000-06, Journal of Glaciology, 54, 184, 81-93(13). [tiivistelmä]

Claire Parkinson, Changes in Polar Sea Ice and How They Illustrate the Complex Picture of Global Climate Change, Bulletin of the American Physical Society, APS March Meeting 2013, Volume 58, Number 1. [tiivistelmä]

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: