Kukat, neonikotinoidit ja mehiläiset

Uudessa tutkimuksessa (van der Sluijs ja muut) on tehty yhteenveto tutkimustiedosta neonikotinoidien vaikutuksesta mehiläisten maailmanlaajuiseen vähenemiseen. Tutkimuksen mukaan neonikotinoidit ovat mehiläisille voimakas hermomyrkky, jolla on monia mehiläisten toimintaa heikentäviä vaikutuksia sekä suoria kuolettavia vaikutuksia. Tutkijat suosittelevat, että neonikotinoidien tilasta on siirryttävä kiireellisesti käyttämään muita, pölyttäjähyönteisille vaarattomia hyönteismyrkkyjä.

Kuva: Ari Jokimäki

Hyönteismyrkkyjen joukkoon ilmestyi uusi neonikotinoideiksi kutsuttu myrkkyryhmä 1990-luvulla. Kahden vuosikymmenen aikana neonikotinoideista on tullut laajimmin käytetty hyönteismyrkkyjen ryhmä. Maailmanlaajuisesti noin 25 prosenttia käytetyistä hyönteismyrkyistä on neonikotinoideja ja niiden käyttö lisääntyy edelleen. Euroopassa ja Yhdysvalloissa neonikotinoidit otettiin laajasti käyttöön vuonna 2004.

Kasveihin neonikotinoidit kulkeutuvat pääasiassa juurien kautta. Ne leviävät kaikkialle kasviin antaen hyvän suojan hyönteisiä vastaan. Neonikotinoidit muistuttavat hyönteisten hermoston välittäjäaineita, joten nikotinoidit ovat kasveja syöville hyönteisille nopeasti tappava hermomyrkky. Selkärankaisilla, kuten ihmisellä, hermosto on sen verran erilainen, etteivät nikotinoidit vaikuta niin voimakkaasti. Siksi nikotinoidit ovat myrkkyä vain hyönteisille.

Yksi käytössä oleva tapa suojata kasveja neonikotinoidilla on päällystää siemenet neonikotinoidilla. Tällä tavoin vain pieni osa neonikotinoidista kulkeutuu kasviin antamaan suojaa hyönteisiä vastaan ja valtaosa myrkystä jää saastuttamaan ympäristöä. Paikoissa, joissa asiaa on seurattu tarpeeksi pitkään, onkin raportoitu korkeita neonikotinoidipitoisuuksia pintavesistä. Neonikotinoidit myös säilyvät luonnossa pitkään.

Pölyttäjähyönteisistä mehiläiset ovat kaikkein tärkeimpiä. Eri mehiläislajeja on tunnistettu yli 25000. Mehiläistarhoissa käytetty laji on tarhamehiläinen (Apis mellifera). Mehiläiset tekevät ihmiskunnalle tärkeän palveluksen pölyttäessään kasveja. Mehiläiset ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja maailman ruokatuotannossa. Maailman ruokakasvilajeista 87 ovat riippuvaisia eläinpölytyksestä. Tämä vastaa 35 prosenttia maailman ruokatuotannon määrästä.

Eri puolilta maailmaa on raportoitu villien mehiläiskantojen pitkäaikaisesta vähenemisestä. Viime vuosikymmeninä myös tarhamehiläisillä on alkanut esiintyä ongelmia ja yhdyskuntien menetyksiä. Talvenaikaiset koko yhdyskunnan kuolemat ovat lisääntyneet. Neinikotinoidien käyttöönoton jälkeen mehiläistarhojen hoitajat ovat raportoineet monenlaisita häiriöistä ja kummallisuuksista: mehiläiset eivät palaa pesälle, mehiläiset ovat sekavia, mehiläiset ovat kerääntyneet lähekkäin maahan pieniksi ryhmiksi, epänormaalia ruuanetsimiskäytöstä, suuria mehiläiskatoja keväällä, kuningattaren menetyksiä, lisääntynyttä herkkyyttä taudeille ja yhdyskuntien katoamisia. Kaikille näille on neonikotinoidien lisäksi muita mahdollisia syitä, mikä vaikeuttaa syyn selvittämistä. Monissa tapauksissa on myös mahdollista, että häiriöiden takana on monien tekijöiden yhteisvaikutus. Esimerkiksi on havaittu yhdyskuntien kuolleen talvella joihinkin virustauteihin vaikka kyseiset virukset ovat läsnä mehiläisyhdyskunnissa ympäri vuoden ja myös terveissä yhdyskunnissa. Joku tekijä on siis saanut mehiläiset herkistymään kyseisille taudeille. Viimeaikaisissa tutkimuksissa neonikotinoidit ovat näyttäytyneet yhä tärkeämpinä tekijöinä mehiläisten vaikeuksille.

Neonikotinoidit kulkeutuvat kasveissa joka paikkaan, joten niitä on myös medessä ja siitepölyssä. Neonikotinoidit kulkeutuvat pellon läheisiin luonnonkasveihin sekä vesistöjen kautta myös kauemmas luonnollisiin ympäristöihin. Niinpä mehiläiset altistuvat neonikotinoideille jatkuvasti vaikkakin pieninä pitoisuuksina.

Mehiläinen voi altistua neonikotinoideille ruuansulatusjärjestelmän, kosketuksen ja hengityselimien kautta. Altistuminen voi tapahtua muun muassa syömällä neonikotinoideja sisältävää materiaalia, olemalla kontaktissa pesässä neonikotinoideja sisältävään materiaaliin (kuten mehiläisvahaan), olemalla suorassa kontaktissa myrkkyruiskutuksiin, olemalla kontaktissa neonikotinoideja sisältäviin kasveihin tai maa-ainekseen tai veteen ja hengittämällä saastunutta ilmaa. Paras altistumiskeino on kuitenkin neonikotinoideja sisältävän ruuan (meden, veden, siitepölyn, hunajan, jne.) syöminen. Mehiläisten käyttämistä ruuanlähteistä on mitattu korkeita neonikotinoidipitoisuuksia.

Neonikotinoidit ovat hyvin myrkyllisiä tarhamehiläisille sekä muille tähän mennessä testatuille mehiläislajeille, kuten esimerkiksi joillekin kimalaislajeille. Mehiläisten massakuolemia on raportoitu keväällä neonikotinoideilla käsiteltyjen maissinsiementen kylvön aikaan. Tämän on katsottu johtuneen mehiläisten lentämisestä kylvön aiheuttaman pölypilven läpi. Tämän takia esimerkiksi Euroopassa on tiukennettu siementen kylvämiseen liittyviä säännöksiä, mutta siementen kylvämisestä aiheutuva pölypilvi on silti edelleen myrkyllinen mehiläisille. Lisäksi myrkyllisiä pölyhiukkasia kulkeutuu mehiläisten mukana pesiin.

Pikkuhiljaa ajan kuluessa tapahtuvan jatkuvan altistumisen katsotaan myös olevan tappava mehiläisille, mutta sitä on vaikeampi tutkia ja osoittaa todeksi. Tutkimusten valossa näyttää kuitenkin siltä, että pidempiaikainen altistuminen voimistaa neonikotinoidien myrkyllisyyttä. Pitempiaikainen altistuminen pienille pitoisuuksille voi siis olla yhtä tappava kuin lyhytaikainen altistuminen suurille pitoisuuksille. Tämä on testeissä havaittu kimalaisilla.

Neonikotinoidit voivat aiheuttaa myös vaikutuksia, jotka eivät ole suoraan kuolettavia. Neonikotinoidit saattavat vaikuttaa mehiläisen käyttäytymiseen tai ruumiintoimintoihin (kuten esimerkiksi immuunijärjestelmään). Tällaiset vaikutukset eivät aiheuta kuolemaa suoraan, mutta voivat olla tappavia pitemmän ajan kuluessa ja saattavat altistaa yksilön tai koko pesän muille vaikutuksille, kuten taudeille. Neonikotinoidien on havaittu vaikuttaneen muun muassa mehiläisten hermostoon, toukkavaiheen kehitykseen, elinikään, hedelmällisyyteen, syntyvien naaraiden ja koiraiden määrän suhteeseen, liikkumiskykyyn, suunnistuskykyyn, syömiskäyttäytymiseen ja oppimiseen. Tällaisten vaikutusten läsnäollessa koko yhdyskunnan toiminta vaarantuu, koska mehiläiset toimivat yhteistyössä keskenään, jolloin yksilöiden ongelmat vaikuttavat yhdyskunnan toimintakykyyn. Neonikoitinoidien on myös havaittu altistavan mehiläisiä muille vaikutuksille, kuten loisille.

Tutkimusten mukaan neonikotinoideilla näyttäisi siis olevan vakavia vaikutuksia mehiläisille. Siitä huolimatta neonikotinoidien vaikutuksia on yritetty kieltää, mikä ei ole kovin yllättävää, sillä tutkimustiedon kieltäminen on läsnä lähes kaikissa ympäristöön liittyvissä kysymyksissä taloudellisten intressien ajaessa tärkeydessä luonnon hyvinvoinnin edelle. Tiede on luonteeltaan sellaista, että aina löytyy tutkimuksia, joiden tulos on erilainen kuin muiden tutkimuksien tulokset. Tässäkin tapauksessa vedottiin joihinkin tutkimuksiin, joissa vaikutusta ei ollut nähty. Kun vaikutuksen osoittaminen on vaikeaa, silloin on aina löydettävissä tutkimuksia, joissa vaikutuksia ei ole nähty. Kun asiaa tarkastellaan laajemmin, kuten tässä uudessa van der Sluijsin ja kumppanien tutkimuksessa tehtiin, neonikotinoidien ja mehiläisten ongelmien välinen yhteys on melko selvä.

EU joka tapauksessa kielsi neonikotinoidien käytön unionin alueella. Suomi ei maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen aiemmista puheista huolimatta vastustanut päätöstä, muttei myöskään äänestänyt kiellon puolesta.

Lähde:

Jeroen P van der Sluijs, Noa Simon-Delso, Dave Goulson, Laura Maxim, Jean-Marc Bonmatin, Luc P Belzunces, “Neonicotinoids, bee disorders and the sustainability of pollinator services”, Current Opinion in Environmental Sustainability, 2013, http://dx.doi.org/10.1016/j.cosust.2013.05.007. [koko artikkeli on vapaasti luettavissa]

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: